Kuva: Arkistokuva katkenneesta ratakiskosta. Yleisimmin kisko katkeaa hitsauskohdasta.
Ratakiskon katkeaminen aiheuttaa aina liikennevaikutuksia ja siten ikäviä yllätyksiä junamatkustajien arkeen. Vielä 2010-luvulla kiskonkatkeamia tilastoitiin vaihtelevasti, mikä ei tukenut tavoitetta vähentää katkeamisten aiheuttamia haittoja junaliikenteelle.
Pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja useita vuosia kestäneen työn tuloksena vuonna 2025 kiskonkatkeamia tapahtui ennätyksellisen vähän eli 20 kertaa, kun esimerkiksi vielä vuonna 2021 vastaava luku oli noin 78.
”Tilastoja oli vielä vajaat kymmenen vuotta sitten siellä täällä, ja kaikki näyttivät eri lukemaa saman vuoden ajalta. Aloimme ensin panostaa siihen, että tilastoinnista saadaan yhtenäinen ja riittävän luotettava. Kilpailutimme asiantuntija-apua ja esimerkiksi konsultti Ville Ruotsalainen Weladolta oli tässä isossa roolissa”, kertoo radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari Väylävirastosta.
Kun kisko nykyisin katkeaa, kunnossapidon urakoitsijan ilmoitusprotokolla on aina sama: kaikki ilmoitukset menevät yhdelle taholle, ja jokainen tapaus numeroidaan vuosi- ja järjestysluvun mukaisesti. Niinpä esimerkiksi viimeisimmästä tapauksesta näkee heti, kuinka mones katkeama se on meneillään olevan vuoden aikana.
”Yleensäkin on hyvä muistaa, että toiminnan kehittäminen vaatii aikaa eikä kiireellä saa hyviä tuloksia, niin tässäkin tapauksessa. Vuonna 2021 pystyimme ensi kertaa toteamaan, että nyt meillä on riittävän luotettava tieto vuoden aikana tapahtuneista katkeamista. Tuolloin oli kova pakkastalvi ja puhuttiin 78 katkeamasta. Vuonna 2022 oli leudompi talvi, jolloin katkeamia oli 48”, Lehtosaari muistelee.
Murtopintojen tutkimukset kertoivat katkeamien syistä
Tilastoinnin kehittämisen kanssa samaan aikaan alettiin tutkia systemaattisemmin kiskojen murtopintoja muun muassa Oulun yliopistossa, jotta syyt katkeamille saatiin tarkemmin selville. Mikrorakennetutkimuksissa kävi ilmi, että yleisin syy katkeamalle on hitsauksen työlämpötilavirhe.
”Se tarkoittaa, että kisko on saumakohdastaan hitsattu kiinni liian kylmänä. Syy on varsin ymmärrettävä, sillä riittävän kuuman hitsauslämpötilan saaminen ulko-olosuhteissa on usein haaste. Tartuimme asiaan ja lisäsimme esimerkiksi koulutusta ja valvontaa hitsausurakoitsijoille”, Lehtosaari sanoo.
Tämänkin kehityspolun tulokset ovat alkaneet näkyä viiveellä: mitä enemmän hitsauksen laatu on parantunut eli työvirheet vähentyneet, sitä vähemmän kiskonkatkeamia on tapahtunut.
”Hitsaustöiden laadukkuus ja ohjeistuksien mukaisen toiminnan vaikutus onnistuneeseen korjaushitsiin ovat olleet viime vuosina erityisenä keskittymisen kohteena. Hitsaustoiminnan suuntaa onkin saatu korjattua. Kartoituksessa ja korjaavien toimenpiteiden määrityksessä on toiminut asiantuntija-apuna Marko Karppinen Weladolta”, sanoo kiskoteknisen kunnossapidon asiantuntija Aki Loikala Väylävirastosta.
Lisäksi tämän vuosikymmenen alussa kaikille hitsaustyötä tekeville urakoitsijoille annettiin vaatimus standardit täyttävästä laadunhallintajärjestelmästä. Se toi erillisen hitsausinsinöörin yrityksille pakolliseksi ja ohjasi keskittymään entistä enemmän hitsauksen laatuun.
”Monesti kilpailutuksen vaatimustason nostoa pelätään esimerkiksi tarjoajien vähentymisen suhteen. Joskus tasoa on kuitenkin pakko nostaa, mikäli toimintaa halutaan suunnitelmallisesti kehittää”, Lehtosaari muistuttaa.
Pakkanen ei yksin katkaise kiskoa
Aiemmin oli uskomus, että kovat pakkaset ovat usein kiskonkatkeamien takana. Tämä on kuitenkin vain puoli totuutta, sillä pakkanen itsessään ei katkaise kiskoa, vaan se on vain yksi tekijöistä.
”Pakkasen ja erityisesti nopean lauhtumisjakson sekä pakkasen kiristymisen yhdistelmän aiheuttama vetojännitys voi katkaista kiskon sen heikoimmasta kohdasta. Perussyynä on kuitenkin lähes aina joko kiskon kunnossapitoa varten tehty päällehitsaus tai liitos- eli termiittihitsauskohdan puutteellinen laatu. Kiskon katkeaminen muualla kuin hitsauskohdassa on erittäin harvinaista”, Lehtosaari toteaa.
Hitsaajan osaamisen rooli on suuri erityisesti päällehitsauksessa. Kun katkeamien juurisyitä on selvitetty systemaattisesti, on voitu viedä myös koulutuksiin tämän kannalta olennaisimpia asioita.
Kuva: Ultraäänitarkastuslaitetta kuljetetaan kiskoilla kuuden kilometrin tuntinopeudella. Laite mahdollistaa molempien kiskojen yhtäaikaisen tutkimisen.
Vikapaikat pyritään saamaan kiinni jo etukäteen
Kiskoja tarkastetaan nykyään säännöllisesti ultraäänitutkimuksella. Suomalainen yritys Trueflaw räätälöi rautatiesektorille kiskoilla liikutettavan laitteen, jonka avulla voidaan analysoida kiskon kuntoa myös jälkikäteen, sillä data tallennetaan.
”Tämä on oleellista esimerkiksi siitä näkökulmasta, että kiskon katketessa voimme katsoa edellisen vuoden tarkastusdataa ja oppia siitä, miksei kyseistä kohtaa huomioitu riittävästi ja korjattu jo ennaltaehkäisevästi. Tavoitteena on, että mahdolliset viat löydetään jo tarkastuksissa ennen talven tuloa”, Lehtosaari toteaa.
”Vuonna 2025 otimme lähes kaikilla kunnossapitoalueilla käyttöön kuukausittaisen hitsaus- ja ultraäänitarkastustöiden palaverikäytännön. Palaverissa käydään läpi tulevat ja menneet työt, sekä mahdolliset havaitut poikkeamat koskien esimerkiksi hitsistä johtuneita katkeamia. Näin saamme suoraan käsiteltyä ja jalkautettua hitsaus- ja ultraäänitarkastustoiminnan asiat oikealle kohderyhmälle ilman väliportaita”, Loikala kertoo.
Myös radantarkastusvaunu Meerillä on tehty kiskojen ultraäänitutkimuksia, joiden tuloksia on sitten verrattu ”käsin” tehtyihin tutkimuksiin. Tätä tehdään jatkossakin, ja useissa muissa maissa koneellinen tarkastus onkin jo pääosassa – tällöin ihminen menee tarkastamaan käsin vain vikaindikaatioiden osoittamat paikat.
”Molemmissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Käsin tarkastaminen on hieman luotettavampaa, mutta toisaalta hitaampaa”, Lehtosaari sanoo.
Työ jatkuu
Tänä vuonna on toistaiseksi tapahtunut noin 15 kiskonkatkeamaa. Lukema on kohtuullisen hyvä siihen nähden, että takana on kova pakkasjakso ja lämpimämmät kelit ovat vielä edessä. Toisaalta talvi oli varsin tasainen, eikä nopeita lämpötilavaihteluja edestakaisin tullut.
”Työtä on edelleen jatkettava ja asiaan panostettava, jotta hyvä suunta katkeamien vähentymisessä jatkuu myös tulevaisuudessa”, muistuttaa Loikala.