Kun kiviteollisuudessa louhitaan, varsinaisen malmin tai käyttökiven ohella syntyy runsaasti niin sanottua sivukiveä. Sivukiveä voidaan jopa pitää jätteenä, sillä sitä syntyy paljon, se pitää varastoida jonnekin, eikä sillä ole yleensä suoraa käyttötarkoitusta. Mutta kuten sanotaan, toisen roska on toisen aarre. Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat parhaillaan muutamalla soratiepätkällä, voisiko sivukiveä käyttää sorateiden rakennusmateriaalina.
Pilottihanke koostuu tällä hetkellä kolmesta noin 250 metrin osuudesta maantiellä 14748. Kyseinen koetieosuus on kärsinyt routa- ja kelirikko-ongelmista, minkä takia sivukiven avulla rakennetta parannetaan. Pilotissa hyödynnetään laajasti myös olemassa olevia materiaalia ja rakennekerroksia. Kaakkois-Suomessa on paljon kiviteollisuutta, joten rakennusmateriaalia sorateille riittää rutkasti pilotin tarpeisiin.
Kaikilla kolmella koeosuudella sivukiven soveltuvuutta rakennusmateriaaliksi kokeillaan keskenään erilaisilla tavoilla. Yhdellä osuudella kantava kerros ja kulutuskerros tehdään kokonaan uusiksi sivukivestä. Tämä osuus on kokeiluhenkinen, sillä sivukivimurske ei vastaa sorateillä yleisesti käytettävää mursketta kaikilta ominaisuuksiltaan, varsinkaan kulutuskerroksen osalta. Toisella osuudella sivukiveä sekoitetaan tien alkuperäiseen kulutuskerrokseen. Viimeisellä osuudella sivukivellä parannetaan vain kantavaa kerrosta, kulutuskerros pysyy ennallaan.
Koeosuudet on rakennettu tänä vuonna. Tien kunnon kehittymistä tullaan seuraamaan alustavasti viiden vuoden ajan.
”Sivukiven hyödyntämistä sorateillä on aikaisemminkin kokeiltu, mutta tulosten seurannassa on ollut puutteita. Nyt tien kunnon kehittymistä ja kantavuutta seurataan pitkällä aikavälillä”, kertoo tierakenteen asiantuntija Jouni Marjaniemi Väylävirastosta.
Vaikka seuranta on vasta alusta, on pilotista saatu jo ensivaikutelmia. Alustavien tulosten perusteella sivukivet toimivat varsin hyvin ainakin soratien kantavan kerroksen materiaalina. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin pidemmältä ajalta. Esimerkiksi eri vuodenaikojen vaikutuksista materiaalin elinkaareen ei vielä ole.
Kivi halpaa, työ ja kuljettaminen kallista
Täysin ongelmatonta sivukivien käyttö ei kuitenkaan sorateillä ole. Jos asia olisi helppo, sivukiveä olisi käytetty jo pitkään rakennusmateriaalina. Ongelmat liittyvät kustannuksiin ja sivukivien rakenteeseen. Sivukivet eivät välttämättä sellaisenaan sovi sorateiden rakennusmateriaaliksi esimerkiksi raekokonsa puolesta. Jos sivukiveä joudutaan muokkaamaan rajummalla kädellä, kustannukset nousevat. Kustannukset pitää saada alhaisiksi, sillä sorateitä varten tehtävä murskeen louhiminen on edullista.
”Tavoitteena olisi saada sivukivestä suoraan sellaista, joka mahdollisimman vähällä muokkauksella sopisi sorateille. Tätä prosessia nyt kehitetään”, Marjaniemi sanoo.
Materiaalikustannusten ohella kuljetuskustannukset täytyy pystyä pitämään matalalla. Raskaiden kuormien kuljettaminen aiheuttaa päästöjä ja tulee kalliiksi. Tästä syystä murskeen kaltaista materiaalia ei kannata kovin kaukaa hakea työmaalle. Varsinkin kiviteollisuuden lähialueilla sivukivet voisivat toimia sorateiden rakennusmateriaalina lyhyiden kuljetusmatkojen ansiosta.
Tulevaisuudessa vähemmän louhintaa?
Sivukivien hyödyntämisessä taloudellinen puoli on tärkeässä roolissa, mutta vähintään yhtä tärkeitä tavoitteita ovat päästöjen vähentäminen ja luonnon suojeleminen.
”Sivukivien käytöllä voidaan korvata neitseellisiä kiviaineksia ja sitä kautta vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta”, kertoo kiertotalouden ja uusiomateriaalien asiantuntija Henna Teerihalme Väylävirastosta.
Tällä hetkellä sivukiviä käytetään vielä varsin vähän sorateiden rakennusmateriaalina. Tulevaisuudessa sivukivet voivat päästä isompaan rooliin sorateillä, jos sivukivien käytön esteet saadaan ratkaistua.
”Isompana tavoitteena on saada edistettyä kiertotaloutta ja samalla lisää kustannustehokkuutta sorateiden kunnossapitoon ja rakenteen parannuskohteisiin”, Väyläviraston Marjaniemi sanoo.
Väyläviraston ja ELY-keskuksen pilottihanke pohjautuu vuonna 2024 julkaistuun Kristiina Kosken diplomityöhön ”Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntäminen vähäliikenteisillä teillä”. Kristiina Koski on mukana pilottihankkeessa urakoitsija Destian työntekijänä.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Väylien korjausvelan purkamisessa nyt oikea suunta
Hätäkeskuslaitokselle ajantasaiset tiestötiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä joka päivä
Väylätiedonhallinnan kehitys vie kohti digitaalista kaksosta
Mahtuuko rekka sillan ali? Mobiilisovellus auttaa turvallisen reitin valinnassa