Pääjohtaja Wihlman: Väylien korjausvelan purkamisessa nyt oikea suunta

Julkaistu 19.9.2024

Maamme elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle on keskeistä huolehtia olemassa olevan infran kunnosta. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkolla noin 2,5 miljardia ja rataverkolla noin 1,6 miljardia. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetuista lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa. Hyvä kehitys saa jatkoakin, sillä hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus, kirjoittaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on tänä vuonna ollut päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Tämän tavoitteen myös saavutamme, mikä on erittäin tärkeää, sillä se taittaa tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta. Samalla työllistimme päällystystyömailla suoraan tai välillisesti yli 2 000 henkilöä.

Kesä sujui päällystystyömailla ilman merkittäviä ongelmia tai vakavia onnettomuuksia, mikä on sekä työmaiden hyvän turvallisuuskulttuurin että tienkäyttäjien liikennekäyttäytymisen ansiota. Haluankin kiittää tienkäyttäjiä kärsivällisyydestä ja yhteistyöstä.

Suuri kiitos hienosta suorituksesta kuuluu myös ELY-keskuksille, asfalttialan urakoitsijoille ja kaikille päällystystyömailla työskennelleille.

Kaivatut väyläinvestoinnit tuovat paljon hyötyjä

Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista. Lisäksi investoinnit vahvistavat hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta. Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, liikenteen volyymit sekä saavutettavuus ovat keskeisiä väyläinvestointeja ohjaavia tekijöitä. Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä lähes kolmen miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeita on käynnissä yli 50 kappaletta eri puolilla maata.

Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun onkin erittäin tärkeä. Budjettiriihessä hallitus päätti esittää rahoitusta usealle tärkeälle liikennehankkeelle eri puolilla maata, mm. valtatielle 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola, valtatielle 21 Palojoensuu–Maunuja, valtatielle 12 Mankala–Tillola, valtatielle 5 Leppävirta–Kuopio ja valtatielle 23 Karvion kanavan kohdalla sekä Karjalanradalle ja Rantaradalle.

Infrahankkeille jälleen luvassa EU-tukea

Suomi on viime vuosina menestynyt liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa eli ns. CEF-hauissa erinomaisesti. Viiden viime vuoden aikana Suomi on saanut tukea 365 miljoonaa euroa, joista noin 280 M€ eli 76 % Väyläviraston hakemuksilla. Näistä 74 M€, on ollut sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita.

Saimme viime heinäkuussa tulokset CEF-hausta, joka oli kuluvan ohjelmakauden 2021–2027 viimeinen iso infrahaku. Hakemuksia tehtiin tästä syystä paljon ja tuen myöntämiselle oli asetettu erittäin korkeat vaatimukset. Komissio painotti hankkeiden valinnassa Euroopan laajuista lisäarvoa. Suurin osa hyväksytyistä hankkeista koskikin jäsenvaltioiden välisiä, rajat ylittäviä yhteyksiä.

Suomesta meni läpi kolme ratainfrahanketta, sen sijaan esimerkiksi Ruotsista ei yhtään. Molemmat maat saivat kuitenkin tukea mm. rautatieliikenteen digitaalisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoon. Rahoitusta saatiin myös satamille ja merenkulun sujuvoittamiseen.

Syksyllä 2024 avautuu haku, jossa on mahdollista hakea tukea esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen TEN-T-verkolla, eurooppalaiselle merialueelle ja ITS-hankkeisiin. Vaikka ohjelmakauden budjetti on komission ilmoituksen mukaan syksyn haun jälkeen käytetty, toivomme kuitenkin, että ohjelmakauden loppupuolella tulee uudelleen jakoon jäsenvaltioista palautuvia tukirahoja ja pääsemme jälleen hakemaan EU-tukia valtion infrahankkeille.

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.