Väylätiedonhallinnan kehitys vie kohti digitaalista kaksosta

Julkaistu 19.9.2024

Väyläviraston tiedonhallinnan kehittämisen painopiste on väyläverkon digitaalisen mallin ja kaksosen edellyttämien kehitystoimien edistämisessä. Tavoitteena on entistä laajemmin ja tehokkaammin hyödyntää väylistä kerättäviä tietoja ja edistää väylänpidon digitalisaatiota. Missä visio menee nyt?

Väylätiedonhallinnan visio 2030 ja sen osa-alueet.

Väyläviraston väylätiedonhallinnan visio vuodelle 2030 on rakentaa mahdollisimman hyvin väylänpitoa tukeva väyläverkon digitaalinen malli ja tärkeimmistä kohteista digitaalinen kaksonen. Se tulee sisältämään ajantasaisen infratiedon lisäksi myös väylien kunto- ja ennustemallit.

Työtä digitaalisen kaksosen eteen tehdään koko 2020-luku usealla eri rintamalla. Esimerkiksi väyläverkon digitaalista mallia rakennetaan koko ajan, kun saadaan laadukkaampaa tietoa infrasta järjestelmiin. Työ kuitenkin vaatii malttia.

”Matka kohti väyläverkon digitaalista kaksosta ei missään tapauksessa ole suoraviivainen, vaan se sisältää useita rinnakkaisia etenemislinjoja. Kaikkea tekemistä väylätiedonhallinnan digitalisaation eteen parannetaan pala palalta, jolloin etenemme pikkuhiljaa kohti tavoitetta”, kertoo väylätietojen kehittämispäällikkö Matti Pesu Väylävirastosta.

Vuoden 2030 vision perustuksia on luotu viime vuosien aikana, ja uutiskirjeessämme kerroimme ensi askelista jo keväällä 2023. Viime aikojen perustuksiin kuuluvat myös esimerkiksi viraston tuore tekoälyn ja robotiikan osaamiskeskus sekä analytiikan kehittäminen, jotka tukevat digitaalisen kaksosen kehitystyötä.

Valitut teemat vievät kohti tavoitetta

Kiteytettynä kaikki tiedonhallinnassa tehtävä kehitys edistää matkaa kohti digitaalista kaksosta. Väylävirasto on kuitenkin erotellut kuusi erityistä teemaa, joista huolehtimalla eri rintamien prosessit kulkevat samaan suuntaan ja kohti tavoitetta.

Tietovirta: Tunnistettu, dokumentoitu, sujuva ja automaattinen tietovirta on yksi digitaalisen kaksosen peruselementeistä.

Tiedon laadunhallinta: Tiedon laatu korostuu digitaalisen kaksosen hyödyntämisessä, sillä tieto kulkee siinä polveilevan ja monimutkaisen analytiikan läpi. Analytiikkaa ja varsinkin tekoälyä tulee siis ruokkia laadukkaalla datalla.

Yhteentoimivuus: Digitaalisessa kaksosessa vaatimus tietojen yhteentoimivuudelle on korkea, sillä tietojen käsittelyssä tavoitellaan hyvin suurta automaatioastetta. Yhteentoimivuutta toteutetaan käytännössä esimerkiksi tietomallien ja käsitteiden harmonisoinnilla sekä yksilöivien tunnisteiden määrittelyllä.

Ennusteet: Ennustemallien laatiminen, niiden digitalisoiminen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen kohti mallien yleistämistä on tärkeää, jotta ennusteiden käyttö voi laajentua kattamaan useampia käyttötapauksia.

Tietoturva: Kehittyneiden tietoturvaratkaisujen tutkiminen on tärkeää samalla, kun digitaalisen kaksosen käyttötapauksia suunnitellaan. Digitaalinen kaksonen tuo mukanaan uusia tapoja yhdistellä tietoja analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen, mikä asettaa tietoturvalle vaatimuksia.

Tiedon hyödyntäminen: Digitaalista kaksosta voidaan hyödyntää erilaisten käyttöliittymien ja rajapintojen kautta, sillä se ei ole mikään yksi tietty tietojärjestelmä tai käyttöliittymä. Se voi olla yksinkertaisimmillaan tekstisanoma tai excel-taulukko, monimutkaisimmillaan 3d-maiseman tarjoava metaversumi.

Olemassa olevan tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä

Kun tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseja kehitetään, syntyy uusia tapoja hyödyntää eri väylien dataa jo ennen varsinaisen digitaalisen kaksosen syntymistä. Esimerkiksi rautatien vaihteiden anturoinnilla saadaan ajantasaista tietoa rataverkon kriittisimpien vaihteiden kunnosta. Antureilla kerättävän tiedon avulla voidaan tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet kohdistaa ennakoivasti ja siten välttää vaihteiden toimintahäiriöistä johtuvat liikenteelliset vaikutukset.

”On hyvä muistaa, että digitaalinen kaksonen ei ole uusi entisen rinnalle syntyvä tietojärjestelmä, vaan se muodostuu olemassa olevan tiedon tehokkaammasta hyödyntämisestä uusilla menetelmillä – siis eräänlainen versio 2.0”, Pesu sanoo.

Väylävirasto ei ole Suomessa, saati maailmalla yksin digitaalisen kaksosen kehittämisen kanssa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on jo visioitu koko liikennejärjestelmän kattavaa digitaalista kaksosta.

”Me toki teemme digitaalista kaksosta ensisijaisesti omiin väylänpidon tarpeisiimme, mutta myös muiden toimijoiden tarpeet on huomioitava. Yhteistyö on tärkeää tässäkin asiassa”, Pesu korostaa.