Hyppää sisältöön

Esteettömyys on yksi suunnittelun lähtökohdista

Julkaistu 25.5.2023

Esteettömyysnäkökulmat otetaan nykyään huomioon aina, kun Väylävirasto parantaa nykyistä liikenneinfraa tai suunnittelee uusia väyliä. Aina näin ei ole ollut, ja siksi kehitettävää riittää.

Näkövammainen henkilö kävelee suojatiellä apunaan valkoinen keppi ja opaskoira.

Sanonta ”ennen oli paremmin” ei pidä paikkaansa ainakaan esteettömyyden suhteen. Asian voi huomata helposti pistäytymällä vaikkapa lastenvaunujen kanssa mukulakivillä katetuilla historiallisilla alueilla. Ongelmat eivät kuitenkaan koske vain satoja vuosia vanhaa ympäristöä. Esimerkiksi monilla junaliikenteen laitureilla on esteettömyyspuutteita.

Yksi mahdollinen esteettömyystekijä on esimerkiksi aseman junalaiturin korkeus. Jos laituritaso on eri korkeudella kuin junan lattia, on junaan nouseminen tai sieltä poistuminen hankalaa muun muassa pyörätuolin kanssa. Henkilöjunaliikenteen liikennepaikkojen laitureista hieman yli 30 % on esteettömyyden kannalta liian matalia.

Laiturien korkeus on vain yksi, vaikkakin tärkeä, asia esteettömyyden kannalta. Muut asemanseutujen esteettömyyshaasteet voivat liittyä esimerkiksi junakalustoon, kulkureittien esteettömyyteen, hisseihin tai opastukseen.

”Esimerkiksi asemanseutujen ympäristöä on tarkasteltava liikennejärjestelmätasoisena kokonaisuutena. Pelkästään laiturin kuntoon laittaminen ei välttämättä riitä, jos katuyhteydet tai vaikka yhteys liityntäpysäköintialueilta asemalle eivät ole sujuvia ja esteettömiä. Liikennejärjestelmän esteettömyys on monen toimijan yhteispelin summa, jossa tarvitaan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken”, kertoo väylien suunnitteluosaston johtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta. Erityisesti tämä yhteistyönäkökulma korostuu esimerkiksi asemanseutujen kehittämishankkeissa, jotka ovatkin usein Väyläviraston ja kaupunkien sekä muiden toimijoiden yhteishankkeita.

Yhteistyön merkitystä ei voi esteettömyydessä ylikorostaa. Toinen tärkeä asia on se, että esteettömyys otetaan huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa.

”Meillä on esimerkiksi suunnitteluohjeissa ja myös suunnittelun ohjaustoiminnassa pyritty huomioimaan esteettömyysnäkökulmat. Aina kun suunnittelemme uutta liikenneympäristöä, esteettömyys on yksi suunnittelussa huomioitava tekijä”, Knuutila toteaa. Esteettömyyttä tuleekin lähestyä Knuutilan mukaan siitä näkökulmasta, että suunnittelemme ratkaisuja mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle.

Esteettömyys on otettava huomioon lakisääteisen suunnittelun lisäksi toki myös rakentamissuunnittelussa, ja rakentamisessa sekä kunnossapidossa. Väylävirasto onkin useammassa rakennushankkeessa kerännyt palautetta tilapäisistä liikennejärjestelyistä erilaisilta liikkujaryhmiltä. Palaute on auttanut ottamaan eri liikkujaryhmien tarpeet paremmin huomioon. Lue lisää Luumäki–Imatra-ratahankkeen kansalaisauditoinnista.

Kunnossapidossa esteettömyyden huomiointi korostuu esimerkiksi talvisin. Reitit pyritään pitämään esteettöminä kaikilla keleillä.

”Myös kunnossapidon edellytysten osalta suunnitteluvaiheella on keskeinen merkitys, koska kunnossapidonkin kannalta edellytyksiä luodaan juuri suunnitteluvaiheen ratkaisuilla. Kun esimerkiksi talvikunnossapidon tarpeet on suunnittelussa tunnistettu ja huomioitu, syntyy edellytykset myös esteettömien reittien kunnossapidolle eri keliolosuhteissa”, Knuutila sanoo.

Lue lisää esteettömyydestä Väyläviraston vastuullisuusraportista.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Korjausvelan kasvu varjostaa kesää väylillä

Väyläviraston vuoden 2022 vastuullisuusraportti on julkaistu

Tasoristeysohjelman vauhti kiihtyy – myös toimintaa yhtenäistetään

Miten hankintojen ympäristökriteerejä kehitetään, hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi?

Nimetön rekrytointi tuo hakijat samalle viivalle