Toiminnan jalanjälki
Väyläviraston tehtävänä on vastata väylänpitäjänä tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Lain Väylävirastosta mukaan virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta, kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä. Väylävirasto ylläpitää ja kehittää liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä liikenneyhteyksiä sekä varmistaa liikenneverkon palvelutason.
Väyläviraston toimintaa ohjaa myös valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmäsuunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta, jotka ovat rinnakkaisia ja jotka kaikki pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Väyläviraston toiminnan hiilijalanjälki korostuu erityisesti viraston teettämissä infrastruktuurin rakennushankkeissa ja kunnossapidossa. Myös viraston hankinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön, ja niissä pyritään ottamaan huomioon ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Keskeinen haaste on tehokkaiden väylänpitotoimien löytäminen ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä niiden yhteensovittaminen muihin virastolle asetettuihin tavoitteisiin ja rahoituskehykseen.
Väylävirasto merkittävänä julkisena hankkijana
Väylävirasto on merkittävä julkinen hankkija, joten hankinnoilla pyritään edistämään ilmastotavoitteita ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Vuoden 2022 aikana Väylävirastossa on valmistunut esiselvitys ympäristökriteerien huomioimiseksi vaikuttavimmissa hankintakategorioissa. Työ jatkuu toimeenpanosuunnitelmalla, jossa kaikki hankintakategoriat käyvät läpi esiselvityksen ja muodostavat polun kriteerien käyttöönotosta.
Ensi vaiheessa palveluntuottajia on kannustettu ottamaan käyttöön vähäpäästöisiä ja energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja, tuotteita ja palveluja, jotka sisällytetään 2020-luvun puolivälissä hankintoihin ympäristökriteerejä koskeviksi vaatimuksiksi. Vaatimuksissa huomioidaan muun muassa ilmastonäkökulma, päästölaskenta, elinkaarikustannukset ja kiertotalous.
Väylävirastossa kehitetään mittareita ympäristötyön ja -tavoitteiden tukemiseksi. Mittarit pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2024 tukemaan seuraavan hallitusohjelman mukaisia tavoitteita vuosille 2024–27. Tällaisia ovat muun muassa suunnitteluvaiheen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten laskeminen elinkaarinäkökulma huomioiden, sekä rakentamisen ja kunnossapidon työkoneiden päästölaskenta. Hankintakriteereiden arviointiperusteena voidaan käyttää myös tarjousten yhteydessä arvioitavia palveluntuottajien lupauksia ympäristövaatimuksiin liittyen. Lupauksiin kannattaa aina liittää luotettava seuranta ja siihen perustuva bonus- sanktiomenettely.
Laaja-alainen vaikutusten arviointi osana suunnitteluhankkeita sisältää ekologisen vastuun lisäksi myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten tarkastelun.
Sosiaalisen vastuun osalta Väylävirasto kiinnittää huomiota viraston oman ja palveluntuottajien työtehtävien osalta harmaan talouden välttämiseen sekä työ- ja ihmisoikeuksien noudattamiseen. Tätä edesauttaa se, että sopimusehdoissa on rajoitettu töiden ketjuttaminen kolmeen tasoon. Lisäksi toimittajien pätevyyksiä valvotaan, ja niiden saamisen yhtenä ehtona on sosiaalisten velvoitteiden täyttäminen. Väylävirastossa on myös edesautettu nuorten alalle pääsyä mahdollistamalla heidän mukaantulonsa sopimuksiin niin sanotulla mestari−kisälli -mallilla, jossa kokeneemman henkilön tuella annetaan uusille osaajille vastuullisia tehtäviä. Tärkeitä asioita ovat niin ikään esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen niissä sopimuksissa, joissa tämä on mahdollista.
Osana taloudellista vastuuta hankinnoissa Väylävirasto pyrkii varmistamaan, että hankinnat toteutetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Hankintojen kustannustehokkuutta edistetään aktiivisella yhteistyöllä ja vuoropuhelulla markkinoiden kanssa, huolellisella hankintojen suunnittelulla sekä osaavalla kilpailutuksella. Lisäksi Väylävirasto hallitsee hankinnoissaan riskejä asettamalla tarjousten vaatimukseksi toimittajien liikevaihtoon perustuvan riittävän taloudellisen suorituskyvyn ja seuraamalla yritysten luottoluokituksia aktiivisesti.
Rakentaminen ja korjaaminen
Väyläviraston urakoissa rakentamisen päästöjä pyritään vähentämään muun muassa päästöttömät työmaat Green deal -sitoumuksen tavoitteiden avulla sekä kehittämällä kiertotaloutta tukevia toimenpiteitä esimerkiksi uusiomateriaalien käyttöä lisäämällä. Vuonna 2022 Väylävirasto panosti erityisesti uusiomateriaaliohjeistukseen ja julkaisi seuraavat ohjeet:
- Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa (VO 20/2022)
- Betonijätteen käsittely ja käyttö väylähankkeissa (VO 43/2022)
- Opas uusiomateriaalien teknisen soveltuvuuden arvioinnista (Opas 2/2022).
Lisäksi Väylävirasto ylläpitää listaa väylärakentamiseen soveltuvista uusiomateriaaleista.
Kiertotalous väylänpidossa -nykytilaselvityksessä (28/2022) nousi esille useita ehdotuksia kiertotalouden edistämiseksi väylänpidossa. Tämän selvityksen sekä hankintojen ympäristökriteerien esiselvityksen pohjalta Väylävirasto on laatimassa etenkin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä tukevia hankintakriteerejä, jotka otetaan käyttöön tulevina vuosina. Syksyllä 2022 Väylävirasto osallistui Kiertotalouden KEINO-akatemiaan, jossa mukana olleet organisaatiot etsivät tapoja huomioida kiertotalouden mahdollisuuksia erilaisissa rakentamisen hankinnoissa. Väyläviraston sparrattavana pilottihankintana oli Vt6 Korian kohta.
Case: Green Deal
Päästöttömien työmaiden Green deal -konsepti tähtää työmaiden hiilidioksidipäästöjen, haitallisten pakokaasupäästöjen sekä melun vähentämiseen. Se on vapaaehtoinen sopimus ympäristöministeriön ja julkisten hankkijoiden välillä. Väylävirasto allekirjoitti sopimuksen huhtikuussa 2022.
Green deal -sopimuksen keskiössä ovat työkoneiden ja kuorma-autojen kalustovaatimukset, jotka otetaan käyttöön Väyläviraston investointihankkeissa vuoden 2023 aikana. Vaatimukset vaativan toimintaympäristön urakoissa ovat, että työmailla käytettävät työkoneet ovat päästöiltään vähintään Stage IV-, ja kuorma-autot Euro VI -tasoa.
Kuva. Sähköä, biokaasua tai vetyä käyttävien työkoneiden osuus työmailla (tavoite 2022-2030).
Sopimuksen pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettu, että työmailla käytettävistä työkoneista, sekä työmaiden kuljetuksissa käytettävistä ajoneuvoista vähintään 20 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä vuoteen 2030 mennessä (2025 välitavoite 5 %).
Työmailla ryhdytään myös seuraamaan rakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä pilotoimalla päästölaskentaa vuoden 2023 aikana. Lisäksi urakoitsijoilta tullaan vaatimaan ympäristösuunnitelman laatimista. Ympäristösuunnitelmassa on kuvattava rakentamisen ympäristötavoitteet sekä urakkakohtaiset energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Urakoissa myös edellytetään, että työkoneiden käyttäjät ovat suorittaneet työkoneiden käytön koulutuksen.
Uudet teemat toiminnan jalanjäljen pienentämiseksi
Luontokadon ehkäiseminen on noussut kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Liikenneväylät pilkkovat laajoja yhtenäisiä luontoalueita ja niillä on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vuoden 2022 aikana Väylävirasto teki esiselvityksen ja teetti diplomityön väyläverkkojen ja väylänpidon monimuotoisuusvaikutuksista. Nämä ovat vasta ensimmäisiä askeleita ja virasto tekee lähivuosina työtä monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi ja konkreettisten toimenpiteiden tunnistamiseksi.
Sosiaalinen vastuu väylänpidossa on tunnistettu tärkeäksi tulevaisuuden teemaksi. Palvelevatko väyläverkot ja niiden kehittäminen eri ihmisryhmiä yhdenvertaisesti ja jakautuvatko niistä syntyvät liikenteelliset hyödyt oikeudenmukaisesti? Väylävirasto tekee esiselvityksiä näistä kysymyksistä vuoden 2023 aikana ja ottaa näin ensimmäisiä askeleita myös sosiaalisen vastuun kantamisessa laajemmin.
Case: esteettömyys
Ratalain mukaisesti rautatiet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa rautatien liikenteellinen merkitys huomioiden siten, että rataverkko tarjoaa yhteydet turvalliseen ja toimivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen maan eri alueiden välillä ottaen huomioon esteettömät yhteydet, eri väestöryhmien liikkumistarpeet sekä eri elinkeinoalojen kuljetustarpeet. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain osalta vastaavaa esteettömiä yhteyksiä koskevaa vaatimusta ei ole, mutta lain tarkoituksena on myös ylläpitää ja kehittää liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä maantieyhteyksiä osana liikennejärjestelmää. Liikenteen osalta keskeisiä esteettömyyssäännöksiä ovat muun muassa EU:n matkustajanoikeuksia koskevat asetukset.
Väylävirasto on huomioinut ja pyrkii huomioimaan esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksia esimerkiksi liikennejärjestelmän ja väylien suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa, hankinnoissa (fyysinen esteettömyys) sekä digitaalisissa palveluissa (digitaalinen esteettömyys). Vuonna 2022 on myös jatkettu asiakkuustyötä sekä osallistuttu eri toimijoiden roolien selkiyttämiseen liikennejärjestelmän esteettömyysasioissa sekä esteettömyystietojen hallinnan kehittämiseen yhteistyössä muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa (muun muassa esteettömyystietokanta). Väylävirasto on myös osallistunut myös Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) esteettömyystoimia täytäntöönpanevaan työryhmään ja edistänyt osaltaan tuossa työssä Väyläviraston tehtäviin ja vastuulle tunnistettuja esteettömyystoimenpiteitä.
Esteettömät jalankulku- ja pyöräilyväylät
Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti valtion rooli kävelyn ja pyöräilyliikenteen edistämisessä liittyy ennen kaikkea infrastruktuuriin. Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri ja hoidon taso erityisesti talvella vaikuttavat merkittävästi kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen ja kulkuväylien esteettömyyteen. Esteettömyyden kannalta on tunnistettu, että erityisen tärkeää on ottaa esteettömyys huomioon tien ylitysjärjestelyjen, luiskien, portaiden, pysäkki- ja vaihtoyhteyksien sekä pysäköintialueiden kohdalla.
Väylävirasto on ottanut esteettömyysnäkökulmat huomioon eri suunnitteluohjeissa. Esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeistuksessa on esteettömyyttä koskevia ohjeita ja kriteereitä. Jalankulun suunnittelu -ohje (Väyläviraston ohjeita 22/2022) käsittelee jalankulkuväylien suunnittelua. Ohje on tarkoitettu käytettäväksi maanteillä, mutta se soveltuu myös kaupunkien ja kuntien jalankulun suunnitteluun. Ohje kattaa rakennetut alueet taajamassa ja taajaman ulkopuolella sekä rakentamattomat alueet. Ohjetyön valmisteluvaiheen työpajoihin kutsuttiin edustajia myös Näkövammaisten keskusliitosta ja Invalidiliitosta. Lisäksi ohjeen valmisteluvaiheessa pidettiin erillinen tapaaminen Näkövammaisten keskusliiton ja Invalidiliiton kanssa esteettömyysnäkökulmien huomioimiseksi ohjetyössä. Ohjeessa on käsitelty esteettömyyttä ja esteettömyystekijöitä muun muassa tien ylitysjärjestelyiden, pysäkkien ja väyläratkaisujen esteettömyyden näkökulmasta. Esteettömyyttä on käyty läpi myös ohjeesta järjestetyssä koulutuksessa syksyllä 2022.
Vuonna 2020 valmistunut Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnittelu -ohje ohjeistaa puolestaan pyöräliikenteen käyttämien väylien suunnittelua. Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen osalta periaatteena on ollut jalankulku- ja pyöräilyväylien erottelu toisistaan. Ohjeen mukaisesti laadukkaan pyöräliikenteen reitin ominaisuuksiin ja suunnittelukriteereihin kuuluu myös vaivattomuus, mikä osaltaan edistää myös reittien esteettömyyttä liikenneturvallisuuden ohella.
Asemanseudut ja ratapihat
Liikenne 12 -suunnitelmassa on perusväylänpidon parantamisen yhteydessä nostettu esiin muun muassa kaupunkiseutujen kestävän liikkumisen edistäminen sekä ratapihojen toimivuuden parantaminen ja liityntäpysäköinti. Asemanseutujen kehittäminen ja ratapihojen toimivuus on ollut esillä myös väyläverkon kehittämisen näkökulmasta Liikenne 12 -suunnitelmassa. Hankkeita toteutetaan muun muassa valtion ja kaupunkiseutujen MAL-sopimusten osana. Asemanseutujen ja ratapihojen ympäristöjen osalta on kiinnitetty ratapiha- ja asemanseutuhankkeiden yhteydessä huomiota esteettömyyssuunnitteluun, kuten asematilojen sekä laituriyhteyksien suunnitteluratkaisuihin, aseman ja kiinteistön palveluihin sisä- ja ulkotiloissa (tasonvaihdot, asiointipisteet, wc, opastus, valaistus), liityntä- ja saattoliikenteen pysäköintialueisiin sekä niille johtavien reittien esteettömyyteen.
Hankkeiden toteutuksen aikana on pyritty huolehtimaan esteettömyysnäkökulmasta myös toteutuksenaikaisten kulkuyhteysjärjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Asematilat ja sisätilat ovat harvoin Väylän vaikutusalueella eivätkä ne kuulu radanpitäjän tehtäviin, mutta yhteistyössä suunnitellaan ja toteutetaan omistus- ja vastuurajat ylittäviä ratkaisuja.
Kansalaisauditoinnit osana suunnittelua
Liikennejärjestelyjen suunnittelu kaikille sopiviksi voi olla vaikeaa, jos niitä katsotaan vain suunnittelijan silmin ja kokemuksin. Väyläviraston kansalaisauditoinnin toimintamallissa kutsutaan ihmisiä eri liikkujaryhmistä testaamaan tilapäisiä liikennejärjestelyjä rakennushankkeiden yhteydessä. Tavoite on varmistaa liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus myös tilapäisten liikennejärjestelyiden yhteydessä ottamalla huomioon erilaisten liikkujaryhmien tarpeet. Palaute halutaan saattaa suoraan testaajilta hankkeen henkilöstölle, jotta hyvät huomiot saadaan käyttöön.
Toimintamallia on toteutettu kohteissa eri puolella Suomea yhdessä liikkumisesteisten ja pyöräilijöiden kanssa. Kansalaistestauksen kierroksilta saatujen palautteiden pohjalta on tehty muutoksia tilapäisiin liikennejärjestelyihin.
Kansalaistestaus on tarkoitus saada vakiintuneeksi toimintamalliksi kaupunkialueiden ja asemanseutujen hankkeisiin, sillä testaamisesta on saatu selkeää hyötyä hankkeille. Erilaisten liikkujien palautteet tuovat lisäarvoa ja auttavat parantamaan seuraavien kohteiden järjestelyjä ja sitä kautta myös asiakaskokemusta.
Toimitilat ja matkustaminen
Hallinnollinen työ edellyttää riittävän määrän toimitiloja, ja matkustamista, jotka kasvattavat toiminnan jalanjälkeä. Toimitilakehityksessä on toimittu valtion toimitilastrategian mukaisesti edeten kohti monipaikkaisen työn mallia, mikä on vähentänyt tarvittavien toimitilojen määrää.
Matkustaminen vähentyi koronapandemian myötä virtuaalitapaamisten lisäännyttyä. Valtion matkustusstrategian mukaisesti työskentelyssä hyödynnetään etäyhteyksiä, millä saavutetaan kustannussäästöjä ja vähennetään ympäristökuormitusta. Matkustusstrategian mukaisesti ympäristövastuullisuutta lisätään matkustusmäärien vähentämisen lisäksi suosimalla ympäristöystävällisiä matkustusvälineitä, sekä vähentämällä lentomatkustamista alle 500 kilometrin etäisyyksillä, jos se on korvattavissa ajallisesti kohtuullisilla muilla yhteyksillä. Lisäksi valtiohallinnossa on tavoitteena ottaa käyttöön matkustuksen kokonaiskustannusten arviointitapa, jossa päästövaikutukset luetaan jatkossa osaksi kustannuksia.
Jatkossa virasto tulee hyödyntämään kehitteillä olevaa Valtiokonttorin datapankkia toimitiloista ja matkustamisesta aiheutuvan hiilijalanjäljen tarkempaan mittaamiseen.
Henkilöstö
Väylävirasto on sosiaalisesti vastuullinen työnantaja, jolla on vakiintuneet toimintatavat ja prosessit henkilöstönsä työhyvinvoinnista huolehtimiseen ja työkyvyn johtamiseen, muun muassa hyvä yhteistyö työterveyshuollon kumppanin kanssa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita ovat ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan painottaminen sekä tiedolla johtaminen ja sen pohjalta tehtävät toimet.
Vuoden 2022 aikana tavoitteita edistettiin muun muassa kartoittamalla Tampereen työpaikkaselvityksen avulla henkilöstön työkykyä ja työympäristöjen asianmukaisuutta. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle valmennusta vuorovaikutuksesta hybridityössä ja osallistuttiin yhteiseen työsuojeluhankkeeseen Digi- ja väestötietoviraston, Veron, Ulosottolaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hanke koskee työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvän tietopohjan keräämisen ja hyödyntämisen toimintatapoja. Hankkeen työ jatkuu vuonna 2023.
Väyläviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti osa rekrytoinneista toteutettiin nimettöminä. Tavoitteena on varmistaa hakijoiden vertailu osaamisperusteisesti. Lisäksi teetettiin vuosittain toteutettava palkkauksen tasa-arvokartoitus, jonka pohjalta ei noussut kehittämiskohteita liittyen palkkausjärjestelmään tai sen soveltamiseen.
Vuoden aikana valmisteltiin myös vuorovaikutusta ja hybridityötä ohjaavat toimintaperiaatteet henkilöstöä laajasti osallistaen. Säännöllisten esihenkilötilaisuuksien järjestämistä jatkettiin ja kaikille esihenkilöille toteutettiin 360-arviointi. Toimintakulttuurityö jatkuu vuonna 2023 valmentavan esihenkilötyön näkökulmasta.
Saavutimme inhimilliselle pääomallemme asetetut tavoitetasot kaikkien alla olevien indeksimittarien osalta. Vuoden 2022 HR-tunnusluvut löytyvät laajemmin tilinpäätöksen toimintakertomuksesta.
Kaavio. Työtyytyväisyysindeksi vuosina 2019-2022.