”Haluamme edistää hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä haastatteluun, ehkäistä syrjintää ja ohjata huomion haastateltavien osaamiseen”, kertoo Väyläviraston HR-asiantuntija Anna-Leena Helkiö.
Nimetön rekrytointi toteuttaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Väylävirastossa. Kun kaikki epäolennainen on poistettu, palkkaavan esihenkilön huomio keskittyy hakemuksessa ilmenevään kokemukseen ja koulutukseen sekä hakemuksen laatuun. ”Tarkoituksena on rekrytoida aidosti pätevä henkilö meille. Ei ole väliä, kuka henkilö on tai mikä hänen taustansa on”, Helkiö huomauttaa. ”Tämä on merkityksellistä työnantajakuvamme kannalta.”
Nimetön rekrytointi voi tuoda lisäarvoa hakijalle
Väylävirastossa on tehty nimetöntä rekrytointia noin kahden vuoden ajan. ”Aloitimme nimettömät rekrytoinnit harjoittelijahakujen yhteydessä”, Helkiö kertoo. Haku tehdään nimettömänä niissä tapauksissa, kun se on järkevää ja tuo lisäarvoa. ”Jos on esimerkiksi odotettavissa paljon samankaltaisia hakemuksia, päätämme etukäteen, että rekrytointi tehdään haastatteluvaiheeseen asti nimettömänä”, Helkiö kertoo.
Tiettyihin erikoisosaamista vaativiin tehtävään saadaan yleensä alle 20 hakemusta. ”Näissä hakijat on helppo tunnistaa, joten nimettömyys ei tuo lisäarvoa hakijalle”, Helkiö jatkaa. Tällä hetkellä harjoittelijahakujen lisäksi tehdään noin viisi nimetöntä hakua vuodessa, kun haetaan henkilöitä vakituisiin työsuhteisiin. Helkiö uskoo, että nimettömät rekrytoinnit lisääntyvät jatkossa niin Väylävirastossa kuin valtiolla.
Hakemuksen keskiössä ovat hakijan osaaminen, vahvuudet ja motivaatio
Kun rekrytointi päätetään toteuttaa nimettömänä, työpaikkailmoituksessa kerrotaan, että rekrytointi tehdään nimettömänä haastatteluvaiheeseen asti. Hakija ilmoittaa koulutuksensa ja työkokemuksensa sekä vastaa avoimiin kysymyksiin, joilla on tehtävässä merkitystä. Hän kertoo tarkemmin osaamisestaan, vahvuuksistaan ja motivaatiostaan tehtävän hoitamiseksi. Hakija ei lähetä liitteitä tai tee avointa hakemusta. Järjestelmässä piilotetaan hakijan henkilötiedot kuten nimi, ikä, postiosoite, sukupuoli ja äidinkieli.
Nimetön rekrytointi on nopeaa ja vaivatonta esihenkilöille, koska heidän ei tarvitse käydä läpi pitkiä hakemuslistoja. ”Esihenkilö voi keskittyä hakijoiden kokemukseen, koulutukseen ja hakemuksen laatuun, kun epäoleelliset asiat, kuten nimi ja sukupuoli, on jätetty pois”, Helkiö toteaa. ”Valintoja voivat ohjata epäolennaiset asiat, kuten hakijat valokuva. Näitä ei aina välttämättä itsekään tunnista.” Kun haastateltavat on valittu, esihenkilö saa nähdä hakijoiden nimet, yhteystiedot ja muut piilotetut tiedot.
Esihenkilöt ja hakijat ovat suhtautuneet nimettömään rekrytointiin positiivisesti. Hakijan kannalta tämä on hyvä asia, koska vain kokemuksella ja osaamisella on merkitystä. ”Olemme saaneet vain pari kielteistä palautetta nimettömyydestä. Koska ilmoituksessa ei ole esihenkilön yhteystietoja, hakija ei voi soittaa hänelle ja tiedustella tehtävästä.”
Tutustu Väyläviraston avoimiin tehtäviin
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Korjausvelan kasvu varjostaa kesää väylillä
Väyläviraston vuoden 2022 vastuullisuusraportti on julkaistu
Tasoristeysohjelman vauhti kiihtyy – myös toimintaa yhtenäistetään
Miten hankintojen ympäristökriteerejä kehitetään, hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi?