Nopeasti kasvava korjausvelka on suuri ongelma
Perusväylänpidon rahoitus on tänä vuonna 1,35 miljardia euroa, mikä on noin 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Lisäksi maarakennusalan viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneen kustannustason nousun vaikutukset ovat rajut: inflaatio on syönyt ostovoimasta noin 25 %. Tämä näkyy suoraan myös väylien korjausvelan määrässä. Kun korjausvelkalaskelmissa huomioidaan kustannustason muutos, nousee tie- ja rataverkon sekä vesiväylien korjausvelka jo noin neljään miljardiin euroon.
Aiempaa pienempi rahoitus ja kustannustason nousu vähentävät mahdollisuuksiamme hillitä korjausvelan kasvua. Niinpä joudumme perusväylänpidossakin priorisoimaan vilkkaimmat väylät ja kriittisten kohteiden korjaukset.
Vastuullisuus on jokapäiväistä toimintaa
Väyläviraston vastuullisuustyö nivoutuu tiiviisti liikenteen hallinnonalan ja Väyläviraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteisiin huolehtia liikenteen palvelutasosta ja edistää näin hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuottaa yhteiskunnalle kasvun alustaa toimivan ja turvallisen infran muodossa.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteista olemme tunnistaneet kolme Väyläviraston toimintaan liittyvää tavoitetta, joiden toteutumista voimme omalla toiminnallamme erityisesti edesauttaa. Tavoitteenamme on rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Toimimme myös ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lisäksi haluamme on osaltamme taata terveellisen elämän ja hyvinvoinnin kaiken ikäisille.
Toimintaamme ohjaavat myös lakisääteiset velvoitteet liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä liikennejärjestelmän turvallisuuden, toimivuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi edistämme osaltamme infra-alan kehitystä ja vastuullista rakentamista.
Yli 1,5 miljardin euron vuosittaisilla hankinnoilla Väylävirasto on maamme suurimpiin kuuluva tilaajaorganisaatio. Väyläviraston hankintakriteerit ja toimintatapa heijastuvat koko infra-alaan, joten koko hankintaketjumme vastuullisuus on erityisen tärkeää. Tarkastelemme jatkuvasti hankintakriteereitämme vastuullisuusnäkökulmasta ja edellytämme samaa myös sopimuskumppaneiltamme. Lisäksi käynnissä on muun muassa laaja työ ympäristökriteerien huomioimiseksi kattavasti kaikissa hankinnoissamme ilmasto-, kiertotalous- ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.
Tienvarsiniitot tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä
Merkittävä ja entistä keskeisempi osa Väyläviraston vastuullisuustyöstä liittyy ympäristötavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Suurimpana haasteenamme on entistä tehokkaampien väylänpitotoimien löytäminen ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä niiden yhteensovittaminen Väyläviraston rahoituskehykseen.
Tätä heijastellen yksi Väyläviraston toiminnan painopisteistä on päästötön liikennejärjestelmä ja ympäristövastuullisuus. Kiinnitämme erityistä huomiota muun muassa ilmastomuutoksen hillintään ja hiilijalanjäljen pienentämiseen, energiatehokkuuteen, kiertotalouden edistämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen.
Oivallinen esimerkki käytännön ympäristövastuullisuudesta ovat mielipidepalstojen kesäinen kestoaihe eli tienvarsiniitot. Ne ovat tehokas keino paitsi parantaa näkemiä ja ehkäistä siten liikenneonnettomuuksia, myös tukea luonnon monimuotoisuutta ja torjua haitallisia vieraslajeja.
Tienvarsien niitot pyritään ajoittamaan piennarkasvien ja eliöstön kannalta mahdollisimman optimaalisesti. Säännöllinen niitto onkin vuosien myötä luonut merkittävän määrän elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle, jopa uhanalaisillekin lajeille, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeille.
Haluan näin kesän kynnyksellä muistuttaa myös yhteispelistä liikenteessä. Jos kuljet esimerkiksi tietyömaan ohi, muista noudattaa nopeusrajoituksia ja pidä riittävät turvavälit. Näin teet matkastasi sekä työmaasta turvallisemman. Toivotan kaikille väylien käyttäjille hyvää kesän alkua!
Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja
Lue myös
Väyläviraston vuoden 2022 vastuullisuusraportti on julkaistu
Tasoristeysohjelman vauhti kiihtyy – myös toimintaa yhtenäistetään
Miten hankintojen ympäristökriteerejä kehitetään, hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi?