Hyppää sisältöön

Luumäki-Imatra-ratahanke: Kaikille yhtäläinen kulkemisen helppous

Julkaistu 5.11.2021

Väylävirasto haluaa luoda väylilleen sellaiset olosuhteet, että matkanteko on sujuvaa kaikissa olosuhteissa ja kaikille liikkujille. Esteettömän toimintaympäristön rakentaminen on lakisääteistä, mutta liikkumisen helppous hyödyttää meitä kaikkia.

Neljä ihmistä tulee kohti kameraa. Yksi on pyörätuolissa, loput kävelevät.

Esteettömyyden vaatimus tarkoittaa, että esimerkiksi pyörätuolin, sähkömopon tai muiden apuvälineiden kanssa liikkuvat huomioidaan aiempaa paremmin. Rautatieolosuhteissa tämä pitää sisällään niin asemahallit, yhteydet laitureille, asemien ja kiinteistöjen palvelut sisätiloissa ja ulkona, taksi-, saattoliikenne- ja pysäköintialueet autoille ja polkupyörille kuin liityntäpysäköintialueet ja niille kulkevat reitit. On myös tärkeä muistaa, että liikkumisen tulee olla sujuvaa rakennusajan liikennejärjestelyiden aikana.

Piirretty kuva. Mies seisoo työmaan aitojen edessä.

Kulje hetki toisen kengissä

Liikennejärjestelyitä suunniteltaessa kaikille sopiviksi voi olla vaikeaa, jos niitä katsotaan vain niitä suunnittelevan tahon silmin ja kokemuksin. Väyläviraston kansalaisauditoinnin toimintamallissa kutsutaankin ihmisiä eri liikkujaryhmistä testaamaan tilapäisiä liikennejärjestelyjä rakennushankkeiden yhteydessä. Tavoite on varmistaa liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus myös tilapäisten liikennejärjestelyiden yhteydessä. Palaute halutaan saattaa suoraan testaajilta hankkeen henkilöstölle, jotta hyvät huomiot saadaan käyttöön.

”Esimerkiksi ulko-oven avaaminen voi olla helppoa isolle vahvalle miehelle, mutta pienempi nainen tai käsivoimiltaan heikompi ikäihminen onkin jo vaikeuksissa oven painon kanssa. Saati, jos pitäisi pystyä pitämään ovea auki samalla, kun kulkee siitä kainalosauvojen kanssa”, esteettömyys- ja ympäristöasiantuntija Minna Kostamo-Rönkä Väylävirastosta selittää ja jatkaa: ”Oikean käyttäjän aito kokemus alueella kulkemisesta on suunnittelijoille arvokasta tietoa.”

Väyläviraston kansalaisten asiakkuuden asiantuntija Riitta Tammi kertoo, että tarkasteltavia kohtia on enemmän kuin mitä voisi kuvitella. ”Rampit voivat olla liian jyrkkiä, hissit ja opasteet puolestaan liian pieniä. Kulkuväylien pintamateriaalit voivat olla liukkaita ja siten jopa pelottavia käyttää. Pyöräilijä tarvitsee enemmän tilaa leveyssuunnassa kuin jalankulkija”, hän luettelee. 

Nainen istuu sähkömopon kyydissä ja nousee junaan. Konduktööri seisoo junan ovella.

Kansalaisauditoinnin pilottihanke käynnistettiin syksyllä 2020

”Järjestimme syksyllä 2020 sisäisiä työpajoja, joissa tarkastelimme, miten tilapäisiä liikennejärjestelyitä voitaisiin Väylävirastossa kehittää. Kiinnitimme erityistä huomiota jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin”, Riitta kertoo.

”Esteettömyyden huomioiminen on yksi tärkeä elementti jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Poikkeusjärjestelyt on usein mietitty ajoneuvoliikenteen lähtökohdista, mutta luonnollisesti järjestelyiden tulee huomioida aivan kaikki kulkijat ja mahdollistaa itsenäinen liikkuminen kaikille”, Minna jatkaa.

Touko-kesäkuussa 2021 järjestettiin uusia työpajoja, joissa aiempien työpajojen pohdinnat muotoiltiin kansalaisauditoinnin konseptiksi. Konseptia on jo testattu käytännössä muun muassa Imatran ja Joensuun asemilla. 

Mies nousee pyörätuolilla ramppia ylös. Miehellä on punainen takki.

Kansalaisauditointi Imatran asemalla

Imatran asemalla syyskuussa pidettyyn auditointitilaisuuteen osallistuivat Riitan ja Minnan lisäksi Luumäki–Imatra-ratahankkeesta vastaava projektipäällikkö Joonas Hämäläinen, urakoitsijan edustaja Toni Jauho GRK:sta, rakennuttajakonsultti Weladon edustaja Erkki Mäki sekä kaksi liikkumisesteistä testaajaa. 

Aseman järjestelyt ja kulkureitit todettiin yleisesti toimiviksi. Työmaa-alue koettiin siistiksi ja turvallisen oloiseksi. Minna nostaa esiin myös sen, että Imatran väliaikainen (ensi juhannukseen asti käytössä oleva) matkustajalaituri rakennettiin korotettuna. Imatran asemalla saatiin siis jo rakennusvaiheen ajaksi esteetön pääsy matalalattiajunaan.

Kehityskohteitakin löytyi. Testaajat totesivat muun muassa, että asemarakennuksen ulko-ovien kynnykset ovat liian korkeat pyörätuolille, sähkömopo ei mahdu hissiin ja laiturialueelle johtava luiska on vaikeakulkuinen.

Juna saapuu asemalle. Kuvan etuosassa on puulaituri.

 

 

Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje