Espoon kaupunkirata

Ratahanke Käynnissä Uusimaa

Espoon kaupunkirata on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Samalla se parantaa Turun suunnan kaukoliikenteen ja rantaradan lähiliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta.

Espoon kaupunkiradan töitä Säterissä heinäkuussa 2025.

Hankkeen perustiedot


Aikataulu
2020–2029
Kustannukset
n. 330 miljoonaa euroa
Tilaaja
Väylävirasto, Espoon ja Kauniaisten kaupungit
Tavoitteet
  • Tiheän, säännöllisen ja kaukoliikenteen häiriöistä riippumattoman lähijunaliikenteen mahdollistaminen.
  • Helsinki–Turku-yhteysvälin ratakapasiteetin parantaminen.
  • Liikenteen täsmällisyyden parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen.
  • Yleissuunnitelmat 2002–2011
  • Ratasuunnitelma 2012–2014
  • Rakentamissuunnitelma 2021–2023
  • Rakentamisvaihe 2024–2029

Junaliikennekatkot vuoden 2026 aikana

Junaliikennekatkoja järjestetään keväällä, kesällä ja syksyllä. Katkot vaikuttavat sekä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen että Helsingin ja Turun väliseen kaukojunaliikenteeseen. Juhannuksen jälkeen junaliikenne on tauolla Leppävaaran länsipuolella viiden viikon ajan, kuten vuosina 2024 ja 2025. Junaliikennekatkot ovat välttämättömiä hankkeen töiden etenemisen takia.

Tuomarilan asema on suljettu matkustajilta kesäkatkon alusta syksyn katkojen päättymiseen saakka. Aikaisempina kesinä suljettuna ollut Tunnelitie Kauniaisissa pidetään liikennekatkojen ajan auki.


 

 

Espoon kaupunkirata -hankkeen 3D-malli

Alla olevan linkin kautta voit sukeltaa hankkeen 3D-malliin ja liikkua radan suuntaisesti koko rataosuuden matkalla.

Espoon kaupunkirata -hankkeen 3D-malli

Hankkeen sisältö

Helsingin seudun MAL-sopimuksessa valtio ja kunnat ovat sopineet, että valtio käynnistää Espoon kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti toteuttamisen ratasuunnitelman mukaisesti.

Ratasuunnitelmassa on esitetty kahden lisäraiteen rakentaminen nykyisten raiteiden viereen välille Leppävaara–Kauklahti. Lopputilanteessa kaksi eteläisintä raidetta on tiheän kaupunkijunaliikenteen käytössä ja kaksi pohjoisinta raidetta nopeamman lähiliikenteen ja Turun suunnan kaukoliikenteen käytössä. Suunnitelmassa on esitetty Kilon, Keran, Kauniaisten, Koivuhovin, Tuomarilan, Espoon sekä Kauklahden liikennepaikkojen kehittäminen, yhteydet muuhun maankäyttöön sekä liityntäpysäköinti.

Espoon kaupunkiradan hankearvioinnissa on esitetty hankkeen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,88.

Suunnitelmakartat

Alle on koottu hankkeen rakentamissuunnitelman yleiskartat sekä suunnitelmakartat Leppävaarasta Kauklahteen. 

Ratasuunnittelun mukaisesti pohjoinen suunta on kartoissa alaspäin, eteläinen ylöspäin.

Hankkeen vaikutukset

Espoon kaupunkirata parantaa Helsinki–Turku-yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisää liikenteen täsmällisyyttä sekä vähentää rataosan häiriöitä. Helsinki–Turku-yhteysvälin parantamisessa Espoon kaupunkirata on ensimmäinen rakentamisvaihe riippumatta siitä parannetaanko nykyistä rataa vai edistetäänkö Espoo–Salo-oikoradan toteuttamista.

Ratasuunnitelman yhteydessä on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jossa on käsitelty muun muassa vaikutukset maisemaan, luontoon ja ihmisiin sekä tutkittu melun ja tärinän vaikutusalueet. Erillisessä väyläarkkitehtuuriraportissa on esitetty alustava suunnitelma kaupunkiradan yhtenäisestä ilmeestä ja mm. laiturikatosten muodosta ja väreistä. Ratasuunnitelman ohessa on suunniteltu myös niin kutsuttu pyöräilyn laatukäytävä radan läheisyyteen.

Aikataulu ja kustannukset

Ratasuunnitelma on hyväksytty vuonna 2015 ja sen voimassaoloaikaa on pidennetty vuoden 2023 loppuun. Toteutuksen käynnistäminen perustuu Helsingin seudun ja valtion MAL-sopimukseen vuosille 2020-2031. Ratahanke toteutetaan yhteisrahoitteisena hankkeena Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Espoon kaupunkiradan toteutus käynnistyi rakentamissuunnittelulla alkuvuodesta 2021 ja hanke valmistuu arviolta 2029.

Espoon kaupunkiradan kustannusennuste on noin 330 miljoonaa euroa.

Kaupunkien erilliskohteet

Ratarakentamisen yhteydessä toteutetaan Espoon ja Kauniaisten kaupunkien erilliskohteita eli silta- ja tiehankkeita sekä pyöräilyn laatukäytävä Rantaradanbaana noin 120 miljoonan euron arvosta. Rantaradanbaana toteutetaan hankkeen yhteydessä kaupunkien suunnittelemalle osuudelle Leppävaarasta Espoon keskukseen.

Rantaradanbaana Espoon kaupungin verkkosivuilla
Rantaradanbaana Kauniaisten kaupungin verkkosivuilla
Postitorin kiertoliittymä Kauniaisten kaupungin verkkosivuilla

Hankkeen tiedotteiden tilaus, Facebook-tili ja Flickr-kuvakansio

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.

Anna palautetta Espoon kaupunkirata -hankkeesta

Kaikki palaute hankkeesta on tervetullutta!

Jos haluat vastauksen kysymykseesi, ilmoitathan myös sähköpostiosoitteesi. Antamalla sähköpostiosoitteesi annat suostumuksesi välittää tarvittaessa palautteesi yhteystietojesi kera eteenpäin, mikäli palautteen sisältöön liittyy myös muita toimijoita (esim. Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, HSL, VR).

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä *.

Ajankohtaista hankkeessa

Takaisin Espoon kaupunkirata: läpi kallion – näin louhittiin uusi tunneli

Espoon kaupunkirata: läpi kallion – näin louhittiin uusi tunneli

Julkaistu 14.8.2025

Valo läpäisee uuden rautatietunnelin, josta louhittiin noin 900 puoliperävaunullista louhekuormaa.

Porajumbo töissä tunnelissa.

15. toukokuuta 2025. Työmaatie vie radan yli, läpi kallioleikkauksen ja ohi useiden suurten työkoneiden, kunnes saavutaan pimeän tunnelin suulle. Tunnelista, noin 80 metriä läntiseltä suuaukolta pilkistää porajumbon valonkajo. Se on merkki siitä, että myöhemmin tänään räjäytetään useita kuutioita suomalaista peruskalliota.

Kuva: Kallionseinämästä roikkuvat keltaiset tulilankaniput kertovat, että tänään räjäytetään.

Reiät räjähdysainetta varten porataan noin 50 tonnia painavalla porajumbolla. Työkoneen ajamiseen käytetään sen polttomoottoria, mutta muutoin kone toimii sähköllä, jota neljä väkevää sähkömoottoria syöttävät. Porajumbo vaatii toimiakseen noin 1000 volttia virtaa ja 200 litraa vettä minuutissa. Vettä käytetään porareikien huuhteluun.

Kuvateksti: Varsinaisesta porauksesta vastaa porakruunu, jonka päässä on pieniä, pallomaisia kovametallinastoja.

Reikien poraamisen jälkeen porajumbo peruutetaan pois tunnelista ja on panostuslaitteen vuoro ajaa sisään. Panostuslaitteessa on kaksi koria, joilla ylletään panostamaan 10 metrin korkeudelle.

Kuva: Porajumbo on hoitanut työnsä ja on panostuslaitteen vuoro ajaa tunneliin. Tuulettimen avulla räjäytyksen jälkeiset kaasut saadaan imettyä pois tunnelista (oik.).

Tunnelin louhinta aloitettiin maaliskuussa räjäyttämällä kallioon noin metrin kokoinen syvennys, jota alettiin vähitellen laajentaa. Jo aikaisessa vaiheessa kallion yläosaan valettiin ruiskubetonia sekä koukut täkkäysmattoja varten. Täkkäysmatot estävät irtokivien lentämisen räjäytysten yhteydessä.

Näkymä kohti tunnelin itäpäätä 14.8.2025.

Läpimenoreikää ei tehty räjäyttämällä, vaan viimeiset neljä metriä kalliota irrotettiin vaijerisahalla, jonka jälkeen irrotettu osuus räjäytettiin kahdessa osassa maanantaina 4.8. ja tiistaina 5.8.

Tunnelifaktoja

  • Tunneli louhittiin pilotti-levityslouhintana
  • Tunnelista louhittiin noin 12 000 m3ktr* kalliota eli noin 900 puoliperävaunullista louhekuormaa
    • *m3ktr = teoreettinen kiintotilavuus, joka kuvaa leikattavan maan tilavuutta luonnontilaisessa tiiviydessä mitattuna piirustuksista teoreettisin mitoin.
  • Louhintaan käytettiin noin 17 000 kg räjähdysainetta.
  • Louhintareikiä porattiin noin 34 kilometriä
  • Lujituspultteja on asennettu noin 1 000 kpl
  • Ruiskubetonia käytetään noin 800 kuutiota.