Investointiohjelmassa on tarjolla noin 1,6 miljardin euron edestä uusia hankkeita. Painopiste on perustellusti pääväylissä, TEN-T-verkossa sekä rataverkon välityskyvyssä. Tavoitteet ovat selkeät: sujuvampi liikenne, parempi turvallisuus, kilpailukykyiset kuljetukset ja toimivat työssäkäyntiyhteydet. Näiden lisäksi korostuvat yhä vahvemmin huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus, jotka ovat nousseet keskeiseksi osaksi liikennejärjestelmän tavoitteita muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Väyläviraston investointiohjelma on ennen kaikkea valintojen tarjotin. Kehittämistarpeet ylittävät käytettävissä olevat resurssit moninkertaisesti, eikä kaikkia perusteltuja ja tarpeellisia hankkeita voida toteuttaa, sillä taloudellinen liikkumavara on rajallinen.
Samaan aikaan perusväylänpidon rahoitus on tulevina vuosina niukkaa, ja tie- ja rataverkon korjausvelka on kasvanut jo noin 4,3 miljardiin euroon. Suunta ei käänny ilman merkittäviä lisäpanostuksia perusväylänpitoon. Siksi korjauksia on priorisoitava tarkasti ja kohdennettava sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat.
Rahoituksen vaikutukset näkyvät liikenteessä
Arjen tasolla väylänpidon tilanne näkyy myös päällystyksissä ja kunnossapidon laadussa. Viime vuosien lisärahoitus päällystyksiin on kuitenkin tuottanut tulosta: tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon on noussut, ja parempikuntoinen tie on myös helpompi ja turvallisempi ylläpitää ympäri vuoden. Tyytyväisyys on parantunut koko maassa, vaikka alueellisia eroja toki on.
Tieverkon korjausvelan purkuun on osoitettu tälle vuodelle 118 miljoonan euron lisärahoitus, josta 100 miljoonaa käytetään maanteiden päällystämiseen ja 18 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin. Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja paikkauksiin käytetään tänä vuonna noin 255 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna tavoitteena on päällystää noin 2 400 kilometriä maanteitä, mutta toteuma riippuu osin bitumin hinnasta ja maailmanmarkkinoiden kehityksestä. Käytännössä geopoliittinen tilanne heijastuu suoraan suomalaisen autoilijan kokemukseen tiellä.
Nämä tulokset korostavat sitä, että oikea-aikainen rahoitus ja kunnossapito ovat paitsi kustannustehokkaita myös suoraan näkyviä. Kun rahoitus on riittävää ja kohdentuu oikein, vaikutukset näkyvät nopeasti liikenteen sujuvuudessa, turvallisuudessa ja käyttäjätyytyväisyydessä. Samalla on kuitenkin todettava, että yksittäiset lisäpanostukset auttavat, mutta eivät yksin käännä kehityssuuntaa.
Millaisen väyläverkon Suomi haluaa?
Kysymys kuuluu: millainen Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkko on tulevaisuudessa? Onko tavoitteena koko maan kattava, tasalaatuinen verkko? Vai pidetäänkö vain pääväylät hyvässä kunnossa ja muu verkko elää niukkuuden ehdoilla?
Liikenneyhteydet eivät ole pelkkä kustannuserä. Ne ovat edellytys investoinneille, työssäkäynnille, alueiden elinvoimalle ja koko yhteiskunnan toimivuudelle. Yhä useammin ne ovat myös osa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Keskustelun ei tule koskea vain yksittäisiä hankkeita tai tieosuuksia, vaan sitä, millä tasolla Suomi pitää kiinni liikkuvuudesta, saavutettavuudesta ja kilpailukyvystä.
Toimiva väyläverkko ei synny itsestään, vaan se vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä, riittävää rahoitusta ja kykyä tehdä vaikeitakin valintoja.
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Kiertotalous voi onnistua, kun ratkaisut suunnitellaan ajoissa
Materiaalien kierto säästää luonnonvaroja ja ehkäisee jätteen syntyä
Luvassa luotettavampia kustannusarvioita: väylähankkeiden kustannushallinnan ohjeet uudistuvat