Uudistuksella parannetaan kustannusarvioiden laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta. Samalla yhtenäistetään kustannushallinnan käytäntöjä ja terminologiaa.
Käytännössä uudet ohjeet koskevat lähes kaikkia valtion väylähankkeita. Niitä sovelletaan eri suunnitteluvaiheissa esi- ja yleissuunnittelusta aina tie-, rata- ja rakentamissuunnitteluun saakka.
Kustannusarvioihin vaihteluväli ja riskeille hinta
Yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että kustannusarviota ei jatkossa esitetä vain yhtenä lukuna. Hankkeelle laaditaan kustannusarvion vaihteluväli, esimerkiksi 75–78 miljoonaa euroa. Vaihteluvälin lisäksi esitetään myös hankkeen todennäköinen kustannusarvio.
Myös kustannusriskien käsittely muuttuu. Aiemmin riskeille ei ole samalla tavalla määritetty euromääräistä arvoa. Jatkossa kustannusriskejä tunnistetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti. Näin epävarmuudet eivät jää yleisiksi huomioiksi, vaan ne näkyvät konkreettisemmin hankkeen kustannusarviossa.
Uuteen toimintatapaan sisältyy myös kustannusarvion luotettavuuden arviointi. Käytettävät menetelmät määräytyvät hankkeen koon ja suunnitteluvaiheen mukaan. Suurissa väylähankkeissa kustannusten arvioinnissa hyödynnetään myös simulointia, kuten Monte Carlo -menetelmää. Lisäksi ohjeessa kuvataan Lichtenbergin eli Successive Principle -menetelmän käyttöä.
”Menetelmien avulla voidaan arvioida kustannusten vaihteluväliä ja eri epävarmuustekijöiden vaikutuksia aiempaa läpinäkyvämmin”, kertoo kustannushallinnan asiantuntija Ville Kalima Väylävirastosta.
Miksi luotettavia kustannusarvioita tarvitaan?
Luotettavammat kustannusarviot ja tarkempi tieto riskeistä ovat tärkeitä erityisesti päätöksenteon kannalta.
”Esimerkiksi päätöksentekijät ja hankkeiden parissa työskentelevät henkilöt pystyvät jatkossa arvioimaan aiempaa paremmin, millaiseen kustannustasoon hankkeessa on realistista varautua”, kertoo suunnittelun toimialajohtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta.
Vaihteluvälin esittäminen tukee myös hankkeen ohjausta. Jos hankkeessa on paljon epävarmuuksia tai merkittäviä riskejä, ne voivat kasvattaa kustannusarvion vaihteluväliä. Tällöin voidaan jo suunnittelun aikana arvioida, mistä epävarmuus johtuu ja miten riskejä voitaisiin vähentää.
Kustannushallinta ei siis tarkoita pelkästään arvion laatimista, vaan se on myös aktiivista hankkeen ohjaamista.
Kun kustannusarvioiden luotettavuus paranee ja riskit pystytään arvioimaan nykyistä paremmin, myös kustannusarvioiden ylityksistä tulee väylähankkeissa todennäköisesti entistä harvinaisempia.
Ohjeiden uudistuksesta järjestetään infotilaisuuksia ja koulutuksia
Uudistus vaikuttaa yhteensä noin kahden tuhannen asiantuntijan työhön. Joukossa on tilaajan eli Väyläviraston ja elinvoimakeskusten asiantuntijoita sekä kustannusarviointia tekeviä konsultteja.
Uudistettava ohje on nimeltään Väylähankkeiden kustannushallinta. Samalla julkaistaan kokonaan uusi ohje, Kustannusarvion luotettavuuden arvioinnin menetelmäohje.
Ohjeet julkaistaan 30.5.2026, ja ne otetaan koekäyttöön 30.9.2026. Ohjeet tulevat voimaan 1.1.2027.
Ohjeiden pilotoinnit ovat jo käynnissä, ja varhaiset havainnot ovat varovaisen myönteisiä.
Uusista ohjeista järjestetään infotilaisuuksia alkukesästä ja koulutuksia myöhemmin syksyllä. Infotilaisuudet järjestetään seuraavasti:
Tervetuloa kuulolle!
Lue myös
Väyläverkon kunto on koko Suomen asia
Kiertotalous voi onnistua, kun ratkaisut suunnitellaan ajoissa
Materiaalien kierto säästää luonnonvaroja ja ehkäisee jätteen syntyä