Kuva: Kirjalansalmen silta rakennustöiden aikaan. Sillan vieressä työsilta, jota hyödynnettiin myöhemmin läheisen mt 180 Kurkela–Kuusisto -hankkeen Auvaisbergin sillan rakentamisessa.
Väylänpito ja liikenne käyttävät huomattavasti luonnonvaroja, joten materiaalien tehokas käyttö on tärkeää sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Kun materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa, vähenevät myös kuljetukset, kustannukset ja päästöt.
”Tiehankkeissa pyritään mahdollisimman massatasapainoiseen suunnitteluratkaisuun, jossa kaivetut massat saataisiin hyödynnettyä hankealueella. Massatasapaino on sekä talouden että kiertotalouden kannalta keskeistä, koska kuljetukset ja lastaamiset maksavat ja niistä tulee päästöjä”, kertoo infrarakentamisen ympäristöasioiden asiantuntija Paula Kajava Väylävirastosta.
Maanteiden päällysteiden uusimisessa kiertotalous on arkipäivää. Suomessa asfalttia on uusittava vilkkailla teillä jopa neljän tai viiden vuoden välein, koska nastarenkaat kuluttavat maanteitä nopeasti. Vuonna 2025 uusiopäällysteitä käytettiin 66 prosentilla päällystetyistä kilometreistä. Monesti uusi pinta tehdään paikan päällä remix-menetelmällä, jossa uusi päällyste sisältää jopa 75 % vanhaa päällystettä.
Ratahankkeissa korostuvat pitkäikäiset ratkaisut, kunnossapito ja käyttöiän pidentäminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö. Esimerkiksi rautatiekiskoissa käytetty teräs on hyvin päästöintensiivinen materiaali, joten kiertotalouden kannalta olennaista on saada puretut kiskot uudelleen käyttöön samassa tarkoituksessa. Kun kiskot irrotetaan purkuvaiheessa riittävän hellävaraisesti, niiden uudelleenkäyttömahdollisuudet paranevat. Myös kiskojen kunnostaminen esimerkiksi hiomalla tai jyrsimällä pidentää niiden käyttöikää.
”Kiertotalousratkaisuilla voidaan saavuttaa Väyläviraston hankkeiden kokoluokassa miljoonien eurojen säästöjä”, Kajava toteaa.
Aina ei kuitenkaan ole kyse vain taloudellisista säästöistä. Kiertotalous vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja ehkäisee jätteen syntyä. Lisäksi lainsäädäntö ohjaa rajoittamaan luonnonvarojen käyttöä. Kokonaiskuvassa huomioidaan myös käytön aikaiset ympäristövaikutukset. Esimerkiksi maantiellä oleva mäki voi lisätä liikenteen päästöjä. Elinkaarilaskennassa pyritään arvioimaan väylän ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren ajalta.
Materiaalien uudelleenkäyttö voi myös vähentää riippuvuutta kansainvälisistä tuotantoketjuista ja niiden häiriöistä. Jos pystymme kierrättämään materiaalia tehokkaammin, jo olemassa oleva infra tarjoaa suuren määrän väylillä tarvittavia materiaaleja ja laitteita.
Purkumateriaali hyötykäyttöön
Hailuodon kiinteän yhteyden allianssihankkeessa materiaalien hyödyntämistä suunniteltiin jo rakentamisen aikana. Hankkeen mantereenpuoleinen silta rakennettiin väliaikaisen työpenkereen avulla. Työpenkereeseen kului 170 000 kuutiometriä eli noin 11 000 rekkakuormallista louhetta.
Siltatöiden lopuksi työpenger purettiin, ja suurin osa louheesta saatiin hyödynnettyä varsinaiseen pengertiehen ja sen korottamiseen. Merenpohjassa sotkeentunut louhe hyödynnettiin läheisen tuulimyllytyömaan penkereessä.
Myös puisista muoteista ja työsillasta jääneelle puutavaralle löytyi jatkokäyttöä. Urakoitsija myi käyttökelpoista puutavaraa muille hankkeille, yrityksille ja yksityisille ihmisille. Kierrätykseen sopimaton puutavara käytettiin energiantuotannossa hakkeena.
Materiaalien kierto hankkeesta toiseen
Kiertotalous voi onnistua myös silloin, kun eri hankkeiden aikataulut osuvat sopivasti yhteen. Mt 180 Kurkela–Kuusisto -hankkeen Auvaisbergin sillan rakentamisessa hyödynnettiin läheisen Kirjalansalmen sillan työmaalla käytettyä työsiltaa.
Työsilta purettiin alkuperäiseltä paikaltaan, kuljetettiin Kurkela–Kuusiston hankkeelle ja koottiin uudelleen samasta puumateriaalista. Lisäksi useita tonneja Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen vanhoista silloista purettua betonia voidaan hyödyntää Kurkela–Kuusiston urakassa.
Esimerkki osoittaa, että materiaalien kierto hankkeesta toiseen vaatii oikea-aikaista tietoa, yhteistyötä ja käytännön järjestelyjä. Kun toinen hanke on päättymässä ja toinen alkamassa, materiaalien uudelleenkäyttö voi olla sekä ympäristön että kustannusten kannalta järkevä ratkaisu.
Lue myös
Väyläverkon kunto on koko Suomen asia
Kiertotalous voi onnistua, kun ratkaisut suunnitellaan ajoissa
Luvassa luotettavampia kustannusarvioita: väylähankkeiden kustannushallinnan ohjeet uudistuvat