Kiertotalous voi onnistua, kun ratkaisut suunnitellaan ajoissa

Julkaistu 28.5.2026

Kiertotalous näkyy yhä vahvemmin Väyläviraston hankinnoissa ja väylänpidossa. Teiden ja ratojen suunnittelussa kiertotalouden huomioiminen ei ole enää irrallinen lisä, vaan osa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Myös suunnittelun kiertotalousvastaavilta edellytetään aiempaa kokemusta kiertotaloudesta.

Työpari Paula Kajava ja Henna Teerihalme Väylävirastosta.

Käytännössä kiertotalous voi tarkoittaa esimerkiksi uusiomateriaalien käyttöä, materiaalien ja massojen uudelleenkäyttöä, pitkäikäisten ratkaisujen suunnittelua sekä materiaalitehokkuuden parantamista. Parhaat mahdollisuudet kiertotalousratkaisujen tekemiseen syntyvät jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Silloin voidaan arvioida, mitä materiaaleja hankkeessa tarvitaan, mitä syntyy ylijäämänä, mitä voidaan hyödyntää uudelleen ja millaiset ratkaisut ovat teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkeviä.

”Suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat suunnitteluvaiheessa. Kiertotaloutta kannattaa lähteä miettimään jo aikaisessa vaiheessa myös siksi, että moni ratkaisu voi edellyttää esimerkiksi lupia ja materiaalien soveltuvuuden selvittämistä”, kertoo kiertotalouden ja uusiomateriaalien asiantuntija Henna Teerihalme Väylävirastosta.

Kiertotaloudessa matka ideasta toteutukseen voi olla pitkä. Uusien materiaalien tai käyttötapojen soveltuvuutta ei voida varmistaa pelkästään laboratoriossa, vaan tarvitaan näyttöä myös todellisista olosuhteista. Suomen vaihtelevat sääolosuhteet, routa ja ajan vaikutus voivat muuttaa materiaalien ominaisuuksia tavalla, joka täytyy tuntea ennen laajempaa käyttöä.

”Kiertotaloudessa materiaalien elinkaari on tärkeässä roolissa, joten pitkäkin testaaminen on perusteltua”, Teerihalme sanoo.

Kiertotalous vaatii osaamista koko hankeketjulta

Kiertotalouden edistäminen vaatii osaamista, suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Siksi Väyläviraston suunnitteluhankkeissa laaditaan kiertotaloussuunnitelmia, ja niiden tekemiselle on asetettu osaamisvaatimuksia.

”Kiertotalouden huomioiminen kriteereissä on tärkeä viesti myös alalle siitä, että osaamiseen tulee panostaa ja siitä voi olla hyötyä kilpailutuksissa”, Teerihalme sanoo.

Kiertotalous ei kuitenkaan ole vain kiertotalousvastaavan tehtävä. Se onnistuu vain, jos suunnittelijat, urakoitsijat, valvojat ja tilaaja ymmärtävät oman roolinsa. Jokaisessa vaiheessa tehdään päätöksiä, jotka joko avaavat tai sulkevat mahdollisuuksia materiaalien tehokkaalle hyödyntämiselle.

”Väylävirastossa minä ja kollegani, infrarakentamisen ympäristöasioiden asiantuntija Paula Kajava, autamme esimerkiksi projektipäälliköitä huomioimaan kiertotalouden mahdollisuudet”, Teerihalme kertoo.

Projektipäälliköillä on keskeinen rooli siinä, että kiertotalouden mahdollisuudet tunnistetaan ajoissa ja ne viedään suunnitelmista käytäntöön. Ratkaisujen täytyy olla hankkeen kannalta toteuttamiskelpoisia: teknisesti toimivia, kustannuksiltaan järkeviä ja aikatauluun sopivia.

”Kiertotaloudelle on hyvät lähtökohdat, jos esimerkiksi kierrätysmateriaalit ovat laadultaan ja kustannuksiltaan hankkeelle sopivia. Parhaassa tilanteessa kiertotalouden ratkaisut ovat kestäviä sekä aikaa ja rahaa säästäviä. Esimerkiksi louhintamassojen hyötykäyttö hankkeella tai sen välittömässä läheisyydessä on kaikkien etu”, Teerihalme kertoo.

Ilmakuva Hailuodon kiinteän yhteyden työmaalta. Kuvassa näkyy pengertietä ja lautta.
Kuva: Hailuodon kiinteän yhteyden työmaalla työpenkereen louhetta hyödynnettiin esimerkiksi varsinaiseen pengertiehen ja sen korottamiseen.

Hyvä ratkaisu ei saa kaatua käytännön hankaluuksiin

Kiertotalouden onnistuminen ei ole kiinni vain hyvästä tahdosta. Usein ratkaisevaa on se, kuinka helppoa uudelleenkäyttö on käytännössä.

Jos neitseellistä materiaalia on nopeampi tilata ja helpompi saada työmaalle kuin kierrätettyä materiaalia, kiertotalousratkaisu voi jäädä käyttämättä. Siksi uudelleenkäytön prosessien täytyy olla selkeitä ja sujuvia.

”Esimerkiksi joltakin radalta vapautuvat kiskot voisivat olla täysin sopivia toiselle radalle. Jotta kiskot päätyvät käytännössä uudelleenkäyttöön, meillä pitää olla tietoa materiaalien kunnosta sekä toimiva logistiikka ja varastointi”, Teerihalme sanoo.

Esimerkki kuvaa hyvin kiertotalouden arkea. Kyse ei ole vain siitä, onko materiaalia olemassa, vaan siitä, tiedetäänkö missä se on, missä kunnossa se on, milloin sitä tarvitaan ja miten se saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Yhteinen ymmärrys ja jaettu tieto vievät eteenpäin

Yksi kiertotalouden haasteista on edelleen yhteisen ymmärryksen puute. Kaikilla ei ole vielä samaa käsitystä siitä, mitä kiertotalous infrarakentamisessa tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.

Toinen keskeinen haaste on tiedon kulku. Uusi tutkimustieto, hyvät käytännöt ja hankkeissa saadut kokemukset pitäisi saada nykyistä tehokkaammin muiden käyttöön. Suunnittelijoiden ja tilaajien pitää löytää ohjeet helposti ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan käytännön hankkeissa.

Väylävirastossa kiertotaloustyötä on edistetty vaiheittain. Virasto on ollut mukana vauhdittamassa alan kiertotalousosaamisen, ohjeistuksen, prosessien ja vaatimusten kehittymistä. Isona tavoitteena on poistaa kiertotalouden esteitä ja tuoda toimivat ratkaisut osaksi kaikkien työkalupakkia.

Tavoitteena on, että kiertotalous ei ole muusta tekemisestä irrallinen asia, vaan luonteva osa väylähankkeiden arkea.