”Vuosina 2015–2019 kävely- ja pyöräväylien päällystysmäärät pyörivät 50 kilometrin paikkeilla. Valtio panostaa nyt huomattavasti enemmän uuteen pintaan kävely- ja pyöräväylillä”, kertoo liikennejärjestelmän asiantuntija Maija Rekola Väylävirastosta.
Viime vuosien suurimmat kävely- ja pyöräväylien päällystyslukemat löytyvät vuodelta 2020. Silloin uutta pintaa laitettiin noin 180 kilometrin matkalle. Ensi vuonna päällystysmäärät tippuvat hieman, mutta pysyvät silti 130 kilometrin tasolla. ”On hyvä muistaa, että vuonna 2020 päällysteiden pääraaka-aineen bitumin hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin nyt”, Rekola muistuttaa.
Päällystämisen ohella valtio käyttää ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa uusien kävely- ja pyöräväylien rakentamiseen. Uutta väylää on tulossa noin 70 kilometriä. Investoinneissa on mukana myös kuntien rahoitusta
Pyöräilyyn panostaminen on toki muutakin kuin päällystämistä ja rakentamisesta. Jo rakennetut väylät on pidettävä ajokunnossa läpi vuoden. Väylävirasto ja ELY-keskukset käyttävät päivittäisen liikkumisen varmistamiseen valtion kävely- ja pyöräväylillä noin 11 miljoonaa euroa vuosittain. Tällä rahalla kustannetaan esimerkiksi talvihoito koko valtion kävely- ja pyörätieverkolle.
”On piristävää huomata, että ihmisten kiinnostus pyöräilyyn myös talvella on kasvanut koronan aikana. Pyöräilyn houkuttelevuuteen vaikuttaa suuresti talvihoito, jota kehitämme jatkuvasti”, Rekola sanoo.
Kunnossapidon kehittäminen näkyy esimerkiksi uusien menetelmien kokeilussa. Liedon urakassa uutena talvihoidon menetelmänä kokeillaan harjaus-hiekoitusta. Talvipyöräilyn edellytyksiä on parannettu myös niin kutsutuilla kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä. Laatukäytävien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa – ja hyvä kehitys jatkuu. Tällä hetkellä laatukäytäviä on talvihoidossa noin 65 kilometriä. Vuoden 2022 lokakuusta verkon laajuus on jo noin 115 kilometriä.
Laatukäytäviä löytyy muun muassa Oulun seudun pyöräilyn pääreittiurakasta. Kyseinen urakka on kerännyt paljon kiitosta alueen pyöräilijöiltä. Oulun talvipyöräilykulttuuria on ihmetelty jopa kansainvälisesti – miten on mahdollista, että kylmässä ja lumisessa pohjoisessa niin moni pyöräilee myös talvella?
”Uskomme, että esimerkiksi parempi talvikunnossapito voi kannustaa ihmisiä hyppäämään pyörän selkään. Pyöräilyn suosion kasvu taas vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteiden toteutumiseen ja ihmisten terveyteen”, Rekola kertoo.
Jos ympärivuotinen kävely ja pyöräily kiinnostaa teemana, kannattaa katsoa myös tallenne Suomi kävelee ja polkee -foorumista:
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Vuosi takana – mitä tapahtui liikenneväylillä?
Vuonna 2021 väylähankkeita valmistui ympäri Suomen
Veneilykesä 2021 oli vilkas, Vääksyssä ennätysmäärä aluksia
Tasoristeysten parantamistyö etenee