Vuosaaren syvennetty meriväylä tehostaa kuljetuksia
Vesiväylähankkeista valmistui Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventäminen Helsingissä. Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteishanke toteutui aikataulussa, turvallisesti ja alle alkuperäisen budjetin. Syvennetty meriväylä otettiin käyttöön marraskuun lopussa.
Hankkeessa nykyinen Vuosaaren meriväylä ja osa satama-alueesta syvennettiin 11 metristä 13 metriin. Meriväylän ja sataman syventämisellä parannetaan konttiliikenteen kuljetustaloutta sekä Helsingin Sataman kilpailukykyä. Väylän syventämisen myötä lastikapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa osalla rahtialuksista. Tämä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.
Hankkeen aikana maa-aineksia ruopattiin merkittävä määrä, noin 1,1 miljoonaa kuutiota, josta saatiin 800 000 kuutiota louhetta hyötykäyttöön kaupungin aluerakentamisen tarpeisiin. Tämä vastaa noin 30 000 rekkakuormaa. Louhetta ei kuitenkaan kuljetettu Vuosaaresta Hernesaareen tieverkkoa pitkin, vaan meriteitse, mikä vähensi kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta, liikennehaittoja ja kustannuksia.
Hanke alitti alkuperäisen kustannusarvionsa noin kymmenellä miljoonalla eurolla:
"Suurimpana yksittäisenä tekijänä budjetin alittamiselle voidaan pitää sitä, että Vuosaaren urakan kilpailutus osui yhtäaikaisesti Helsingin kaupungin Hernesaaren ruoppaus- ja täyttöurakan kanssa, joka mahdollisti hyvän tarjouksen antamisen kummastakin. Valikoituneella urakoitsijalla, Terramare Oy:llä on myös laadukas kalusto ja kokenut henkilöstö, jolloin työskentely on ollut tehokasta", summaa Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri onnistumisen edellytyksiä.
Nelostien monivuotinen parannushanke Oulun ja Kemin välillä päätökseen
Vt 4 Oulu–Kemi -hankkeen mittava parantaminen valmistui niin ikään aikataulussaan pysyen. Hankkeessa on parannettu nelostietä yhteensä 11 urakassa Kempeleessä, Oulussa, Iissä ja Simossa. Hankkeen myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on parantunut koko yhteysvälillä.
Hankkeeseen on sisältynyt muun muassa 50 uutta tai uusittua siltaa, minkä lisäksi 45 siltaa on levennetty tai korjattu. Uusia ohituskaistoja on rakennettu 15 kappaletta ja 10 eritasoliittymää on joko rakennettu tai parannettu.
"Urakat ovat sijoittuneet pitkälle matkalle: eteläisimmän ja pohjoisimman kohteen välinen etäisyys on yli 100 kilometriä, josta rakennustöitä on ollut noin 75 kilometrin matkalla. Urakoiden porrastuksella ja vaiheistuksella on pyritty vähentämään liikennehäiriöitä", projektipäällikkö Jukka Päkkilä Väylävirastosta kertoo urakoiden etenemisestä.
Väyläviraston, Kempeleen kunnan ja Oulun kaupungin yhteishankkeen kustannukset olivat 170 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 143 miljoonaa euroa. Suuren kokoluokan hankkeella on myös työllistänyt merkittävällä tavalla:
"Kokonaisuudessaan hanke on työllistänyt toteutusvaiheessa noin 750 henkilötyövuoden verran. Suurin osa työntekijöistä on ollut hankealueen läheltä", Päkkilä tiivistää hankkeen työllistämisvaikutuksia.
Vaikka Vt 4 Oulu–Kemi -hankkeen rakennustyöt tulevat nyt päätökseen, jatkuu yhteysvälin parantaminen kuitenkin Simon kohdalla, jossa parannetaan liittymiä erillisessä hankkeessa lähivuosien aikana.
Vuonna 2021 valmistuneita hankkeita
Vuosaaren meriväylän ja Vt 4 Oulu–Kemin lisäksi valmiiksi saatiin myös monta muuta väylähanketta. Rataverkolla uusittiin junaliikenteen turvallisuutta varmistavia turvalaitteita Keravalla, Ylivieskassa ja Pietarsaari–Pännäinen-rataosalla. Rataa perusparannettiin Porin ja Mäntyluodon sekä Vuokatin ja Kontiomäen välillä. Ratasiltoja peruskorjattiin tai uusittiin muun muassa Hangossa, Helsingin Pukinmäessä, Imatralla ja Lappeenrannassa. Helsingin ratapihan toimivuutta ja Jorvaksen asemaa Kirkkonummella parannettiin. Akaaseen rakennettiin uusi raakapuuterminaali ja Uudenkaupungin rata sai sähköt.
Tieverkolla valmiiksi saatiin useita suuria liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia hankkeita. Hankkeita valmistui muun muassa Kehä I:llä Espoon Laajalahdessa, viitostiellä (vt 5) Mikkelin ja Juvan välillä, nelostiellä (vt 4) Kirrin ja Tikkakosken välillä sekä Turun kehätiellä (E18) Kauselan ja Kirismäen välillä. Kasitiellä (vt 8) rakennettiin uudet ohituskaistat Laitilaan, Mynämäelle ja Eurajoelle. Turunväylän (vt 1) ylittävä Kehä I:n silta uusittiin Espoossa ja rajanylityspaikkojen infraa parannettiin.
Kuva: Karttakuva vuonna 2021 valmistuneista hankkeista.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Vuosi takana – mitä tapahtui liikenneväylillä?
Veneilykesä 2021 oli vilkas, Vääksyssä ennätysmäärä aluksia
Tasoristeysten parantamistyö etenee
Valtio panostaa lisää kävely- ja pyöräväyliin