Väyläviraston ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä valmistelema infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä pyrkii yhdenmukaistamaan infrarakentamisen ilmastovaikutusten arviointia. Vuonna 2023 julkaistu ohjeen ensimmäinen versio on laadittu erityisesti suunnittelua varten, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena on saada vähähiilisyyden arviointi olennaiseksi osaksi kaikkia eri infrahankkeen vaiheita sekä myös väylän kunnossapitoa.
”Tärkeä askel kohti tätä tavoitetta on otettu nyt, kun vähähiilisyyden arviointi on päätetty ottaa osaksi hankkeiden toteutusvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa arviointi koskee sellaisia alkavia toteutushankkeita, joista laaditaan hankearviointi. Toteutusvaiheen vähähiilisyyden arvioinnissa voidaan lisäksi todentaa suunnittelupöydällä tehtyjen ratkaisujen ansiosta tapahtuneet päästövähennykset”, kiteyttää infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava Väylävirastosta.
Vähähiiliset materiaalit pienentävät päästöjä
Millä sitten voidaan konkreettisesti vaikuttaa infrahankkeen rakentamisesta aiheutuviin päästöihin? Merkitystä on erityisesti materiaalivalinnoilla.
”Rakentamisvaiheen päästöissä materiaalit ovat isossa roolissa. Markkinoille on enenevissä määrin tulossa uusia vähähiilisiä tuotteita, jotka toivottavasti ovat myös kustannustehokkaita. Lisäksi rakentamiseen liittyvät työsuoritteet eli esimerkiksi se, miten tehokkaasti massoja saadaan siirreltyä ja miten pitkiä matkoja, vaikuttavat konkreettisesti rakentamisen päästöihin”, selventää Kajava.
Ensimmäisenä toteutusvaiheen päästölaskentaa on pilotoitu Vt 6 Korian kohta -hankkeessa, jossa vähähiilisyyden arviointi sisällytettiin osaksi rakennusurakkaa. Myös tässä pilottihankkeessa valtaosa rakentamisvaiheen päästöistä syntyy rakentamisessa käytetyistä materiaaleista. Merkittävimmät yksittäiset päästölähteet ovat teräsbetonipaalut, pilaristabiloinnin sideaine sekä paalulaatan betoni. Yhdessä nämä muodostavat 68 % hankkeen materiaalipäästöistä ja lähes puolet hankkeen kokonaispäästöistä.
Lue lisää Vt 6 Korian kohta -hankkeen pilotista.
Päästöt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä
Päästöjen laskennassa apuna käytetään infrarakentamisen päästötietokantaa (InfraCO2), josta löytyvät yleisimpien ja tyypillisimpien infrarakentamisessa käytettävien tuotteiden ja materiaalien keskimääräiset päästötiedot. Päästötietokannan tiedot ovat käytettävissä myös infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmä Ihkussa.
Päästölaskenta siis käytännössä tehdään hankkeen kustannuslaskennan yhteydessä. Päästöt ja kustannukset ovat muutenkin toisiinsa kytköksissä.
”Päästöt ja kustannukset kulkevat usein käsi kädessä. Vähähiilinen ratkaisu voi olla mahdollisuus myös kustannussäästöihin”, Kajava kiteyttää.
Nykypäivän infratyömaalla työkoneet ovat pääosin koneohjattuja, mikä tarkoittaa sitä, että koneiden käyttötunnit on helppo saada poimittua talteen. Kun käyttötunnit yhdistetään päästötietokannan tietoihin, on mahdollista laskea erilaisten työmaatoimintojen aiheuttamat päästöt.
Vähähiilisyyden arvioinnista on siis tarkoitus luoda koko infra-alan kattava standardi ja toimintatapa, joka kattaa infrahankkeen eri vaiheet. Tulevaisuudessa Väyläviraston tavoitteena on myös ulottaa päästötavoitteet osaksi kilpailutusvaihetta.
”Olemme saaneet palveluntuottajilta kiitosta siitä, että kehitämme vaatimuksiamme kohti vähähiilisyyttä. Viesti on, että toimijoilla on halua ja kiinnostusta kehittää toimintaansa vähäpäästöisemmäksi”, iloitsee Kajava.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Vuoden kohokohtia ja kurkistus tulevaan vuoteen
Yksitoista väylähanketta valmistui tänä vuonna
Saavutimme monilla työmailla tärkeitä välietappeja
Väyläviraston uusi logistiikka-toiminto aloittaa – mistä on kyse?