Yksitoista väylähanketta valmistui tänä vuonna

Kuva: Väyläviraston Lars Westermark ja Magnus Nygård työmaalla.

 

Valmistuneet ratahankkeet ovat tuoneet lisää kapasiteettia ja välityskykyä rataverkolle sekä luoneet edellytyksiä entistä sujuvammalle ja täsmällisemmälle junaliikenteelle eri puolilla Suomea.

”Vuosi 2024 on erityisesti rataverkon kehittämisen näkökulmasta ollut varsin merkittävä, kun iso määrä ratahankkeita valmistuu. Hankkeen tuovat rataverkolle tärkeää lisäkapasiteettia ja välityskykyä sekä matkustajille entistä esteettömämpää ja toimintavarmempaa junaliikennettä”, iloitsee toimialajohtaja Magnus Nygård.

Parempaa palvelutasoa, lisää kapasiteettia ja uusia raiteita

Luumäki–Imatra-ratahanke on yksi tämän vuoden aikana valmistuneista pitkään käynnissä olleista suurhankkeista. Vuodesta 2018 asti rakenteilla olleessa ratahankkeessa parannettiin rataosuuden palvelutasoa nostamalla sen välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Joutsenon ja Imatran välille rakennettiin uusi kaksoisraide ja Luumäen ja Joutsenon välillä perusparannettiin olemassa olevaa raidetta. Hanke sisälsi myös merkittäviä siltakohteita, kuten Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä kaksoisraideosuuden peräti 12 uutta siltaa.

Kuva: Kuva: Luumäki–Imatra-ratahankkeen työmaan tunnelmia.

Myös pääradan kapasiteettia parantavan Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen lähes vuosikymmenen kestänyt ensimmäinen vaihe saatiin joulukuussa päätökseen. Kolmivaiheisen hankkeen toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnissä ja työt Suomen vilkkaimmin liikennöidyn rataosuuden liikenteen sujuvoittamiseksi jatkuvatkin saumattomasti. Vuosina 2015–2024 toteutetussa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin liikennepaikkojen parantamiseen uusimalla Riihimäen ja Tikkurilan ratapihat sekä rakentamalla tavaraliikenneraide Keravalle ja läntinen lisäraide Järvenpäähän.  

"Vuosi 2024 oli Helsinki–Riihimäki-ratahankkeelle merkittävä, kun Tikkurilan ratapihan vaihteisiin, raiteisiin ja laitureihin tehdyt mittavat parannukset saatiin päätökseen. Töitä tehtiin tiiviin kaupunkirakenteen ja vilkkaan junaliikenteen keskellä, usein myös öisin. Myös hankkeen toisessa vaiheessa on saavutettu merkittäviä etappeja, kuten Ainolan aseman uuden itäisen laiturin käyttöönotto”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen.

Kuva: Kyrölän sillan rakennustyöt lokakuussa. Kuvan otti Jussi Korhonen.

Liikennöinnin täsmällisyyden parantamiseen ja rataosan kapasiteetin nostoon tähtäsi myös kohti maaliviivaa edennyt Kouvola-Kotka/Hamina-ratahanke. Hanke paransi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Tämän lisäksi rataosuuden päällysrakenne ja sillat peruskorjattiin, turvalaitteet uusittiin ja tehtiin erillisiä kehittämistoimenpiteitä, kuten Kotolahden ratapihan laajentaminen.

Kontiomäki–Pesiökylä-ratahanke lisäsi puolestaan radan kuljetuskapasiteettia, nopeutti rautatiekuljetuksia ja varmisti radan käytettävyyden metsäteollisuuden raakapuukuljetuksille tärkeällä rataosalla Kainuussa. Hankkeessa rataa perusparannettiin noin 70 kilometrin osuudelta, rakennettiin uusi raakapuunkuormauspaikka Pesiökylään sekä parannettiin tieyhteyksiä kuormauspaikoille.

Uudistettuja ratapihoja ja 283 kilometriä sähköistettyä rataa

Joensuun ratapihan neljä vuotta kestänyt uudistushanke saatiin päätökseen kesäkuun alussa. Koko ratapiha uudistettiin perusteellisesti vastaamaan nykypäivän liikennöinnin vaatimuksia. Ratapihan vanhentuneet turvalaitteet ja opastimet vaihdettiin ja vaihteet uusittiin. Lisäksi uusittiin radan rakenteita, muutettiin ratageometriaa ja sähköistettiin raiteita. Aseman esteettömyyttä parannettiin muun muassa hissit uusimalla ja laitureita korottamalla.

”Junaliikenne pysyy aiempaa paremmin aikataulussaan pääraiteen siirron ja henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttämisen ansiosta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jetro Matilainen.

Myös Oulun ratapihan turvalaitteet uusittiin vuosien 2021–2024 aikana. Turvalaitteiden uusiminen lisää ratapihojen turvallisuutta ja junaliikenteen sujuvuutta sekä mahdollistaa myös ERTMS-järjestelmän käyttöönottamisen tulevaisuudessa.  

Uutta sähköistystä valmistui Suomen rataverkolle kaiken kaikkiaan noin 283 kilometriä tämän vuoden aikana. Tästä noin 160 kilometriä syntyi, kun Ylivieska–Iisalmi-rata sähköistettiin ja samassa yhteydessä rakennettiin Iisalmen sähköistetty kolmioraide. Hanke paransi rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä vähensi kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä.  

Kuva: Tornionjoen ratasilta Suomen ja Ruotsin rajalla.

Sähköistystä syntyi myös Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahankkeessa, jossa rataosuus Keminmaan Laurilasta Ruotsin rajan yli Haaparannalle saakka sähköistettiin. Lisäksi hankkeessa avarrettiin Tornionjoen ratasilta Suomen ja Ruotsin rajalla sekä Raumonjoen ratasilta Torniossa sähköistämisen mahdollistamiseksi. Sähköistyksen mahdollistavien muutosten lisäksi hankkeessa parannettiin tasoristeysturvallisuutta poistamalla vartioimattomia tasoristeyksiä ja rakentamalla tilalle korvaavat tieyhteydet sekä päivitettiin Tornion ratapiha- ja matkustajalaiturijärjestelyjä. Myös Haaparannan asemalla tehtiin tarvittavat muutostyöt, kuten Suomen raiteiden puolelle rakennettava uusi matkustajalaituri ja raiteistomuutokset.

”Hanke luo mahdollisuuden rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen, mutta sen aloittaminen vaatii erilliset päätökset. Väylävirasto ei tee kyseisiä operointiin liittyviä päätöksiä”, kertoo toimialajohtaja Nygård.

Pieksämäellä junamatkustamisen esteettömyys parani huomattavasti, kun Pieksämäen asemajärjestelyt -hanke syyskuussa valmistui. Hankkeessa parannettiin matkustajalaitureiden kuntoa ja varustelua. Hankkeessa matalat laiturit parannettiin muuttamalla ne korkeiksi ja varustamalla ne esteettömyysvaatimusten edellyttämillä rakenteilla ja merkinnöillä. Lisäksi tehtiin yksittäisiä raide- ja turvalaitemuutoksia sekä uusittiin laitureiden katokset.

Raakapuun kuormauspaikat turvaavat toimivat ja sujuvat raakapuun toimitusketjut sekä edistävät näin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vuoden 2024 aikana valmistui uusi raakapuun kuormauspaikka Seinäjoelle.

Ainoa tänä vuonna valmistunut tiehanke oli Suhangon kaivostien rakentaminen Ranualla. Hankkeessa rakennettiin uusi tieyhteys kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle. Uusi tieyhteys palvelee suunnitteilla olevan Suhangon kaivoksen ja paikallisen liikenteen tarpeita.

”Suhangon kaivostie toteutetaan jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö maksaa aluksi rakentamiskustannukset kokonaan. Väylävirasto maksaa valtion osuuden kaivosyhtiölle kaivoksen avaamisen jälkeen”, hankkeen projektipäällikkö Keijo Heikkilä kertoo.

Vuonna 2024 valmistuneet hankkeet

•	Luumäki–Imatra-ratahanke (210 M€)

•	Helsinki–Riihimäki-ratahanke, I vaihe (163 M€)

•	Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke (133,5 M€)

•	Kontiomäki–Pesiökylä-ratahanke (102 M€)

•	Joensuun ratapihan parantaminen (83 M€)

•	Ylivieska–Iisalmi-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide (66 M€)

•	Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke (37 M€)

•	Oulun ratapihan turvalaitteiden uusiminen (35 M€)
•	Seinäjoen raakapuun kuormauspaikka (13 M€)

•	Suhangon kaivostie, Ranua (7,4 M€)