Infrarakentamisen päästöistä yli 90 prosenttia ratkaistaan suunnittelun eri vaiheissa. Materiaali- ja toteutusratkaisuiden valinta on avainasemassa, kun väylähankkeita viedään kohti hiilineutraaliutta. Vt6 Korian kohta -hankkeessa on pilotoitu Väyläviraston käyttöön ottamaa vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja saatu konkreettista näyttöä materiaalivalintojen vaikutuksesta kokonaispäästöihin.

Väylävirasto julkaisi vuoden 2023 loppupuolella menetelmä- ja raportointiohjeet infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointiin. Arviointimenetelmän pilotointi käynnistyi kesällä 2022 tie-, rata- ja rakentamissuunnitelmavaiheiden hankkeilla. Niistä saadut kokemukset olivat avainasemassa menetelmäohjeen laadinnassa.

Pohjana päästöjen laskennassa on ollut infrarakentamisen päästötietokanta co2data.fi, josta löytyvät yleisimpien ja tyypillisimpien infrarakentamisessa käytettävien tuotteiden ja materiaalien keskimääräiset päästötiedot. Päästötietokannan tiedot ovat käytettävissä infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmä Ihkussa, jolloin päästöjen laskenta on voitu tehdä kustannuslaskennan yhteydessä.

Ympäristönäkökulma mukana alusta alkaen

Yksi päästölaskennan pilottihankkeista on ollut Vt6 Korian kohta. Hankkeessa parannetaan valtatietä noin kahden kilometrin matkalta ja korvataan rautatien ylittävä silta uudella.

Vt 6 Korian kohta -hankkeessa uusitaan Kouvola–Lahti-radan ylittävä silta.

Hanke oli hankintavaiheessa Väyläviraston pilottikohteena mukana Motivan Keino-kiertotalousakatemiassa, jossa perehdyttiin rakentamisen kiertotalouden erityiskysymyksiin ja kiertotalousnäkökulmien huomiointiin hankintaprosessin eri vaiheissa. Näin vähähiilisyyden teema on ollut hankkeessa vahvasti mukana jo ennen urakan käynnistymistä.

Kyseessä onkin ensimmäinen Väyläviraston tilaama hanke, jossa päästölaskenta on sisällytetty osaksi urakkaa, ja jossa toteutusvaiheessa saavutetut päästövähennykset on siksi mahdollista todentaa.

”Korian hanke on voimakkaasti massa-alijäämäinen, eli tierakenteisiin tarvittava materiaali on valtaosin tuotava paikalle muualta. Noin kolmannes hankkeen kustannuksista syntyy pohjanvahvistustöistä ja neljännes pengertäytöistä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Yleisen kustannustason rajun nousun osuminen yksiin hankkeen valmisteluvaiheen kanssa pakotti miettimään toteutusratkaisuja samaan aikaan myös taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeen urakoitsijaa kannustettiin vähähiilisten ratkaisujen hyödyntämiseen kirjaamalla kiertotalous yhdeksi urakkasopimuksen avaintulostavoitteista.

Päästöjä syntyy läpi hankkeen elinkaaren

Infrahankkeen elinkaaren aikana syntyvät hiilipäästöt jaetaan kolmeen vaiheeseen: ennen infran käyttöönottoa, sen käyttövaiheessa sekä sen elinkaaren loppuvaiheessa syntyviin päästöihin.

Väyläviraston arviointimenetelmässä infrarakentamisen päästöjä arvioidaan 30 ja 50 vuoden käyttöjaksolla. Arviointiin sisältyvät rakentamisvaiheen päästöt ennen infran käyttöönottoa sekä käyttövaiheen osalta rakenteiden ennakoidut uusimiset sekä niiden yhteydessä purettavien rakenteiden ja materiaalien käsittely. Muita käyttö- tai loppuvaiheen päästöjä arviointi ei vielä tässä vaiheessa kata.

”Väylän hyödyntämisestä aiheutuvat päästöt arvioidaan erikseen. Peruskorjaukset ovat laajoja toimenpiteitä, jotka suunnitellaan ja arvioidaan lähtökohtaisesti erillisinä hankkeina. Vähähiilisyyden arvioinnin tavoitteena on tukea elinkaarikestävien ratkaisujen toteuttamista väylärakentamisessa ja väylänpidossa. Tulevaisuudessa selvitetään, onko menetelmää tarpeen täydentää esimerkiksi kunnossapidon toimenpiteiden arvioinnilla, jotta päästään kokonaisvaltaisemmin kiinni koko elinkaaren päästöihin”, ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho Väylävirastosta avaa.

Materiaalit ratkaisevat rakentamisvaiheessa

Valtaosa Vt 6 Korian kohta -hankkeen rakentamisvaiheen hiilipäästöistä syntyy rakentamisessa käytetyistä materiaaleista. Merkittävimmät yksittäiset päästölähteet ovat teräsbetonipaalut, pilaristabiloinnin sideaine sekä paalulaatan betoni. Tiesuunnitelmavaiheen laskelmien perusteella ne muodostavat yhteensä 68 % hankkeen materiaalipäästöistä ja lähes puolet hankkeen kokonaispäästöistä.

”Korvasimme pilaristabiloinnissa sideaineena käytettävän kalkkisementin GTC-seoksella, jossa on kalkin ja sementin lisäksi myös kipsiä. Vaihdon myötä sideaineen hiilipäästöt pienenivät 82 %, hankkeen kaikkien materiaalien päästöt 20 % ja hankkeen kokonaispäästöt 14 %”, Juha-Pekka Hämäläinen summaa.

Pilaristabiloinnissa käytettävän sideaineen vaihto vähensi Vt 6 Korian kohta -hankkeen kokonaispäästöjä.

Elinkaarisäästöä päällystysratkaisulla

Vt 6 Korian kohta -hankkeen käyttövaiheessa hiilipäästöjä syntyy eniten rakenteiden uusimisesta. Hankkeen päästöt lasketaan 50 vuoden elinkaarelle. Tiesuunnitelmavaiheessa arvioitiin, että tuona aikana esimerkiksi tien päällyste ja tiemerkinnät olisi uusittava kahdeksan kertaa. Liikennemerkit uusittaisiin kolmesti, kaiteet ja valaisimet kerran. Käyttövaiheen suurimmat päästölähteet ovatkin päällystystöissä käytettävä asfalttimassa (51 % materiaalipäästöistä) sekä tie- ja siltakaiteiden materiaalit (33 %).

Hankkeen tiesuunnitelmassa päällystemateriaaliksi valittu asfalttibetoni (AB) päätettiin korvata kivimastiksiasfaltilla (SMA), joka kestää paremmin kulutusta.

”Vaikka SMA-päällysteen rakentamisen aikaiset kustannukset ja päästöt ovat AB-päällystettä korkeammat, kulumiseron ansiosta päällystettä ei tarvitse uusia niin usein”, Juha-Pekka Hämäläinen perustelee valintaa.

50 vuoden elinkaaren aikana uusintakerrat putoavat kahdeksasta kuuteen, jolloin kokonaispäästöt ovat SMA-päällysteellä 14 prosenttia pienemmät. Kun huomioidaan lisäksi päällysteen jokaisen uusinnan yhteydessä uusittavat tiemerkinnät, säästö kasvaa 15 prosenttiin ja 1,5 prosenttiin hankkeen kokonaispäästöistä.

Kestävämpi päällystemateriaali tuo hankkeen päästöihin elinkaarisäästöjä, kun uusintakerrat harvenevat.

Kokonaispäästöt tiedossa ensi vuonna

Korian hankkeen toteutusvaiheessa tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia hankkeen kokonaispäästöihin voidaan arvioida kattavammin, kun hanke ensi vuonna valmistuu. Silloin tiesuunnitelman pohjalta tehtyjä päästölaskelmia päästään vertailemaan toteutettavan ratkaisun pohjalta koottuihin lukuihin.

Määrätietoista työtä kestävän infran puolesta

Väyläviraston tavoitteena on edistää vähähiilisiä, elinkaarikestäviä ratkaisuja väyläsuunnittelussa, rakentamisessa ja väylänpidossa. Päästölaskennan avulla tuotetaan tietoa infrarakentamisen päästöistä ja tunnistetaan merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia.

Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä (Väyläviraston ohjeita 43/2023)

• perustuu eurooppalaisiin kestävän rakentamisen standardeihin
• tarjoaa infra-alan käyttöön yhdenmukaisen arviointimenetelmän, jonka avulla voidaan tuottaa keskenään vertailukelpoisia hiilijalanjälkilaskelmia ja niihin perustuvia suunnitelmia ja vaikutusarviointeja
• sisältää tarkat ohjeet niin materiaalien, kuljetusten kuin työmaatoimintojen hiilijalanjäljen laskentaan
• soveltuu käytettäväksi niin hankkeen tiesuunnittelu-, rakentamissuunnittelu- kuin rakentamisvaiheessakin.

Lue myös:
Kolme kysymystä ja vastausta väylähankkeiden vähähiilisyyden arvioinnista

Lisätiedot:
Väylävirasto
Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen
p. 029 534 3563
[email protected]

Vt 6 Korian kohta -hanke
Valtatie 6 on alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeä yhteys Kaakkois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle sekä merkittävä väylä Itä-Suomen tavarakuljetuksille. Tie on Kouvolan kohdalla turvaton ja laatutasoltaan poikkeava. Vt 6 Korian kohta -hankkeessa Lahti–Kouvola-radan kanssa risteävä Korian ylikulkusilta uusitaan ja samalla parannetaan valtatietä sillan molemmin puolin yhteensä noin 2 kilometrin matkalla vastaamaan päätieverkon laatutasoa. Hankkeen kustannusennuste on 12 miljoonaa euroa. Hanke on saanut tukea rakentamiseen Euroopan Unionilta. Hanke valmistuu syksyllä 2025.