Väylävirastolla on ollut tänä vuonna käynnissä yli 50 suurta tie-, rata- ja vesiväylähanketta eri puolilla maata, yhteensä lähes kolmen miljardin euron arvosta. Näistä hankkeista toistakymmentä on valmistunut kuluneen vuoden aikana. Ensi vuonna on käynnistymässä lähes 30 uutta väylähanketta. Työt siis jatkuvat, mikä on tärkeää, sillä väyliin investointi vahvistaa osaltaan maamme hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
Valtion infrabudjetti on sekä elvyttävä että sopeuttava. Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa on erittäin tärkeä. Valtion omaisuuden myyntituloilla käynnistettävät hankkeet ja korjausvelkapaketti ovat nykyhallitukselta merkittävä panostus. Toki samaan aikaan tehtävät leikkaukset väylänpidon kehyksistä herättävät infra-alalla pientä huolta.
Maa- ja vesirakentamisen useamman vuoden rajun kustannustason nousun jälkeen ei kokonaiskustannustaso ole vuoteen noussut, mutta hintataso on jäänyt korkealle. Valtion ja suurten kaupunkien infrainvestoinnit mahdollistavat infra-alan työllisyyden säilymisen kohtuullisissa kantimissa.
Tiestön korjausvelka taittui tänä vuonna
Tänä vuonna Väylävirasto ja ELY-keskukset päällystivät korjausvelan purkamiseen saadulla lisärahoituksen avulla reilu 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Määrä on moninkertainen edellisvuosiin verrattuna ja vastaa tieverkon nykykunnon ylläpitämiseen tarvittavaa päällystyskilometrien vähimmäismäärää.
Hyvä kehitys saa jatkoa ensi vuonna, sillä hallitus esittää korjausvelan purkamiseen vuodelle 2025 yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitusta erityisesti maanteiden päällystämiseen, teiden rakenteiden korjaamiseen ja siltojen korjausohjelmaan koko maassa.
Digirata toteutuu
Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, on käynnissä hanke, jossa nykyinen, elinkaarensa loppuun tuleva junien kulunvalvontajärjestelmä korvataan uudella, digitaalisella ja EU-vaatimusten mukaisella kulunvalvontajärjestelmällä. Tämä ns. Digirata-hanke tuottaa nykyistä tarkempaa, reaaliaikaista tietoa junien kulusta, mikä mahdollistaa junien ajamisen turvallisesti entistä tiheämmillä kulkuväleillä.
Hanke on laaja, monivuotinen yhteisponnistus kaikille rautatiealan toimijoille, sillä se edellyttää muun muassa junakaluston järjestelmien uusimista. Ensi vuonna Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy käynnistävät yhdessä Digiradan toteutusvaiheen, joka kestää aina vuoteen 2040 asti.
Eurooppalaista raideleveyttä selvitetään
Selvitämme parasta aikaa liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratayhteyden ulottamista Haaparannasta Suomen puolelle. Selvityksessä on tarkoitus arvioida olemassa olevan verkon lisäksi mahdollista tarvetta uusille, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettaville ratayhteyksille Suomesta Ruotsiin.
Selvityksessä tarkastellaan eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratayhteyden tarvetta ja kysyntää siviililiikenteen, teollisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta sekä selvitetään muun muassa reittivaihtoehtoja, teknisiä näkökohtia, kustannuksia ja rahoitusmahdollisuuksia. Selvityksen on tarkoitus valmistua kevään 2025 aikana.
Talvimerenkulun strateginen merkitys on kasvanut
Jäänmurto-, väylänhoito- ja merenmittauspalveluota tuottavan Arctia Oy:n siirtyminen erityistehtäväyhtiöksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan omistajanohjaukseen oli merkittävä strateginen muutos myös Väyläviraston näkökulmasta.
Merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, joten toimiva ja sujuva talvimerenkulku on maamme elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämätöntä ja elintärkeä osa koko liikennejärjestelmämme toimivuudelle. Teemmekin erittäin tiivistä yhteistyötä Arctia Oy:n kanssa sen erityistehtävän, Suomen elinkeinoelämän kuljetustarpeita palvelevan ja huoltovarmuutta turvaavan talvimerenkulun varmistamiseksi. Yhteisinä strategisina tavoitteina meillä on muun muassa pohjoisen Itämeren jäänmurron kustannustehokas ja vähäriskinen hoitaminen sekä sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistaminen.
Väyläviraston uusi organisaatio
Vuoden 2025 alusta tulee voimaan Väyläviraston uusi organisaatio, jossa uutena toimintona aloittaa logistiikka-toiminto, johon kootaan valmius- ja varautumisasiat, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus sekä kansainväliset asiat.
Näiden tehtävien merkitys on toimintaympäristössämme viime vuosina vahvasti korostunut. Myös sotilaallisen liikkuvuuden ja kansainvälisen, etenkin pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja painoarvo ovat muuttuneet globaalin tilanteen ja etenkin NATO-jäsenyyden myötä. Uusi logistiikka-toiminto kokoaa nämä yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät ja vahvistaa niiden osaamista ja roolia organisaatiossamme.
Hyvää ja rauhallista joulua sekä turvallista vuotta 2025 kaikille Väyläviraston asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille!
Kari Wihlman
pääjohtaja
Lue myös
Yksitoista väylähanketta valmistui tänä vuonna
Saavutimme monilla työmailla tärkeitä välietappeja
Väyläviraston uusi logistiikka-toiminto aloittaa – mistä on kyse?
Rakentamisen päästöt selville vähähiilisyyden arvioinnin avulla