Kuva: Kupittaan rautatieasemalla ja asema-alueella elokuussa tilapäisiä liikennejärjestelyjä testasi Taru Luukkala.
Ei ole yhdentekevää, miten tilapäiset liikennejärjestelyt hoidetaan. ”Itsenäinen liikkuminen on tärkeää normaalissa arjessa. Se hyödyttää jokaista, kun liikkuminen onnistuu ja infra toimii”, huomauttaa Tammi.
Kansalaistestaus antaa vaikuttamisen mahdollisuuksia erityisryhmille
Väyläviraston rakentamisen projektipäälliköille järjestetyssä työpajassa tuli esiin idea paikallisten asukkaiden pyytämisestä testaamaan tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Taustatiedoksi kerättiin kerättiin oppia muiden toimijoiden vastaavista toimintamalleista, muun muassa Raide-Jokerin ja Helenin työmaapyöräilijöistä sekä Oulun, Kempeleen ja POP-ELYn kunnossapitoagenteista.
Vaikka Väylävirastolla on ohjeet tilapäisten liikennejärjestelyiden toteuttamiseen, ovat rakennuskohteet kuitenkin erilaisia. ”Kansalaistestauksen toimintamalli vastaa kykyyn ajatella erilaisten liikkujaryhmien tarpeita”, Tammi toteaa.
"Oman toimintamallimme kehittämiseen saimme sparrailuapua Invalidiliitolta ja Pyöräliitolta. Heidän kanssaan mietimme mitä konkreettisia asioita liikkujaryhmät testaavat ja mitä kautta testaajia kannattaa rekrytoida", kertoo Tammi.
Testasimme toimintamallia aidoissa ympäristöissä
Toimintamallia on toteutettu kuudessa kohteessa eri puolella Suomea: viidessä liikkumisesteisten ja yhdessä pyöräilijöiden kanssa.
Liikkumisrajoitteiset ovat arvioineet muun muassa reitin leveyttä, luiskien kaltevuutta ja kulkupintojen materiaalia. ”Kartoitimme myös opastusta, valaistusta ja sitä tuntuuko liikkuminen turvalliselta alueella, jossa rakennustyöt ovat meneillään”, Tammi listaa.
”Kuopiossa testaajat esimerkiksi kokivat jotkut kohdat liian kapeiksi pyörätuolille. Kupittaalla Turussa testaajat toivoivat parempia infotauluja tilapäisistä järjestelyistä. Lisäksi kaupunki on saattanut ohjeistaa kulkureitin, joka onkin esteellinen esimerkiksi kynnysten takia. Jos laiturille johtavalle kävelytielle ei pääse, ei pääse laiturillekaan”, Tammi muistuttaa.
Pyöräilijät arvioivat kiertotien pyöräiltävyyttä, reitin opastusta ja turvallisuuden tunnetta pyöräiltäessä työmaan läheisyydessä. ”Pyöräilijät havaitsivat testauskohteessa epäselvyyttä työmaan rajauksessa kävelyn ja pyöräilyn väylistä. He myös kaipasivat kiertoreittien parempaa opastusta viitoituksen ja karttojen avulla”, Tammi kuvailee.
Kansalaistestauksen kierroksilta saatujen palautteiden pohjalta on tehty muutoksia tilapäisiin liikennejärjestelyihin. “Esimerkiksi työmaa-aitojen määrää on lisätty, karttojen kokoa kasvatettu ja viitoitusta parannettu. Lähetämme muistion testauksesta myös kaupungille tai kiinteistöyhtiölle, jos saamme palautetta Väyläviraston ja toisen toimijan rajapinnasta.”
Kokemukset antavat tietoa projektille
Kansalaistestaus on tarkoitus saada vakiintuneeksi toimintamalliksi kaupunkialueiden ja asemanseutujen hankkeisiin, sillä testaamisesta on saatu selkeää hyötyä hankkeille.
”Projektipäällikkömme ovat todenneet, että erilaisten liikkujien palautteet tuovat lisäarvoa ja avaavat toimijoiden silmiä. Nämä tiedot auttavat parantamaan seuraavien kohteiden järjestelyjä ja sitä kautta myös asiakaskokemusta”, Tammi kiteyttää.
Lue myös
- Pääjohtaja Wihlman: Toimivaa väyläverkkoa tarvitaan etenkin poikkeuksellisina aikoina
- Tienkäyttäjiä hemmotellaan uusilla väylillä Hämeenkyrössä ja Eurajoella
- Riippumatonta ja läpinäkyvää tietoa tekemisen tueksi
- Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesällä pysyi ennallaan - talvihoidon tyytyväisyydessä pieni notkahdus
- Investointiohjelma tuo läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta väylähankkeisiin