Hyppää sisältöön

Pääjohtaja Wihlman: Toimivaa väyläverkkoa tarvitaan etenkin poikkeuksellisina aikoina

Julkaistu 8.12.2022

Väyläviraston toimintaympäristöön vaikuttaa useita yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia muutoksia ja megatrendejä, kuten kiihtyvä ilmastonmuutos, pitkittynyt koronapandemia sekä turvallisuuspoliittisesti ja taloudellisesti epävakaa kansainvälinen tilanne. Myös Suomessa ja globaalisti muuttuvat kuljetusvirrat, ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastokestävyyden parantaminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen heijastuvat liikennejärjestelmän toimintaan sekä väyläpidon suunnitteluun ja toteuttamiseen, kirjoittaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset mm. öljy- ja terästuotteiden maailmanmarkkinahintoihin vaikuttavat merkittävästi myös väylänpidon toimintaedellytyksiin. Voimakas inflaatio ja kustannustason nousu heikentävät ostovoimaa sekä perusväylänpidossa että liikenteen kehittämisinvestoinneissa.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät myös Suomen väylillä ja etenkin rajaliikenteessä. Tavaraliikennevirrat ja liikenteen tarpeet voivat muuttua nopeastikin. Muuttunut maailmantilanne näkyy esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtymisenä ja Kaakkois-Suomen ulkomaankauppaan liittyvien tavaravirtojen uusina reitityksinä Itäisen Suomenlahden ja Pohjanlahden satamien kautta.

Muuttunut maailmantilanne on vaatinut nopeita päätöksiä, mutta käynnissä on myös pidemmän aikavälin kehittämishankkeita. Tornion ja Haaparannan välisen radan sähköistyshanke etenee suunnitellusti ja hanke on saanut myös sekä EU:n että Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusta. Sähköistystyöt alkavat ensi vuoden alkupuolella ja valmista tulee vuoden 2024 loppuun mennessä.

Logistiikka-alan varautumisen perustana ovat markkinaehtoiset logistiikkapalvelut, toimiva infrastruktuuri sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö. Onkin tärkeää tunnistaa, että infrainvestoinneilla sekä riittävällä panostuksella perusväylänpitoon osaltaan varmistetaan maamme huoltovarmuutta. Suomen energiahuollon kannalta merkittävänä toimenpiteenä toteutuu myös Inkoon nesteytetyn maakaasun kelluva terminaali.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on yhteinen tehtävämme

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöriskejä, mikä voi aiheuttaa vakavia häiriöitä yhteiskunnan toiminnalle ja nopeuttaa väyläomaisuuden korjaustarpeita. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen tarvitaan uusia ratkaisuja ja uudenlaista osaamista myös väylänpidossa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Väylien rakentamisessa ja kunnossapidossa on kiertotalous keskeisin keino luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 vuoden tasoon ja saavuttaa fossiiliton liikenne vuoteen 2045 mennessä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelulla, autoilun sähköistämisellä ja raideliikenteen lisäämisellä. Väylävirasto huomioi liikenteen päästövähennystavoitteet kaikessa toiminnassaan, niin väylänpidon ja liikennejärjestelmän suunnittelussa kuin hankesuunnittelussa ja -arvioinnissa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa kestävää liikennettä ohjaavat ja ilmastonmuutosta hillitsevät ratkaisut on nostettu keskiöön, sillä ensimmäiselle parlamentaarisesti valmistellulle, valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle (ns. Liikenne12) asetettiin kolme tavoitetta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Nämä tavoitteet ovat rinnakkaisia ja pyrkivät kaikki hillitsemään ilmastonmuutosta.

Miten investointiohjelman hankkeet valitaan?

Väyläverkon investointiohjelma on osa valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa ja se on Väyläviraston asiantuntijanäkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Väyläviraston investointiohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kunkin hankkeen merkittävät vaikutukset. Arvioidut kokonaisvaikutukset kertovat sen, kuinka investointiohjelma kaikkiaan toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen saavutettavuus-, kestävyys- ja tehokkuustavoitteita. Hankkeiden valinnassa on priorisoitu hankkeita, jotka edistävät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Investointiohjelman kehittämishankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää kuitenkin aina eduskunta.

Väyläviraston investointiohjelma päivitetään vuosittain ja seuraava, vuosien 2024–31 väyläverkon investointiohjelma valmistuu ensi keväänä.

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja

Lue myös


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta