Hyppää sisältöön

Investointiohjelma tuo läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta väylähankkeisiin

Julkaistu 8.12.2022

Mitkä liikenneväylähankkeet olisivat parhaat toteuttaa lähivuosien aikana? Väyläviraston tietoon perustuva kanta tähän kysymykseen löytyy investointiohjelmasta. Kysyimme apulaisjohtaja Tapio Ojaselta investointiohjelman hyödyistä ja haasteista.

Kuva siltatyömaasta.

"Väyläverkon kehittämiseen on tullut lisää pitkäjänteisyyttä investointiohjelman myötä", kertoo liikenne ja maankäyttö -osaston apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta. Pitkäjänteisyys näkyy jo siinä, että investointiohjelma on kahdeksanvuotinen. Kesäkuussa 2022 julkaistu investointiohjelma koskee vuosia 2023–2030. Investointiohjelma päivitetään joka vuosi.

Pitkäjänteisyys on liikenneväylien kehittämisessä tärkeää. Pitkäaikaisten suunnitelmien pohjalta muun muassa elinkeinoelämä pystyy paremmin ennakoimaan, mihin suuntaan väyläverkkoa kehitetään Suomessa.

Toinen merkittävä investointiohjelman hyöty on Ojasen mukaan päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen.

"Investointiohjelma on vastaisku menneiden vuosien siltarumpupolitiikalle", Ojanen sanoo.

Jokainen investointiohjelmaan ehdolla oleva hanke arvioidaan laajasti ja vain vaikutuksiltaan parhaat pääsevät jatkoon. Investointiohjelman tulee kokonaisuutena vastata valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteisiin. Nämä tavoitteet ovat tehokkuus, kestävyys, saavutettavuus sekä liikenneturvallisuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

"Eduskunta saa meiltä tarjottimella listan toteutuskelpoisista väylähankkeista ja asiantuntijanäkemyksen niiden hyödyistä ja vaikutuksista. Toki eduskunta voi päättää myös muista hankkeista eli investointiohjelma ei kavenna eduskunnan päätöksentekovaltaa", Ojanen toteaa.

Investointiohjelman päivitys on alkanut

Investointiohjelman vuosittaista päivitystä varten Väylävirasto on kerännyt palautetta muun muassa neljässä eri keskustelutilaisuudessa marraskuussa.

"Saimme runsaasti palautetta ja keskustelu oli hyvää. Tietoisuus investointiohjelmasta ja sen raameista on parantunut. Suurin osa pitää hyvänä, että investointiohjelma tuo lisää pitkäjänteisyyttä ja läpinäkyvyyttä liikenneverkon kehittämiseen", Ojanen kertoo.

Kehujen lisäksi ilmassa on toki ollut myös huolia.

"Tilaisuuksien perusteella ihmisiä huolettaa kustannustason nousu ja se, että samalla rahamäärällä saadaan vähemmän hankkeita rakennettua kuin aikaisemmin", Ojanen kertoo.

Huoli on aiheellinen, sillä väylähankkeiden kustannukset ovat tänä vuonna nousseet merkittävästi eikä muutosta parempaan ole heti näköpiirissä. Tilanne vaikeuttaa rahoituksen riittämättömyys. Valtion budjetissa väyläverkon kehittämishankkeisiin on varattu toistaiseksi vähemmän rahaa kuin valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on kaavailtu.

"Toinen huoli on ollut siitä, miten investointiohjelman päivityksessä otetaan huomioon huoltovarmuus ja varautuminen. Väylävirasto pitää huolen, että päivittäinen liikenne onnistuu niin arkena kuin poikkeusoloissa", Ojanen kertoo.

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut liikenneympäristöön Suomessa. Nämä muutokset otetaan huomioon investointiohjelmassa. Tiedämme nyt esimerkiksi, miten Venäjän rautatieliikenteen väheneminen on vaikuttanut liikennevirtoihin kotimaassa.

Investointiohjelman 2024–2031 luonnokset Väylävirasto julkaisee lausunnolle kevättalvella 2023.

Hyvästä parempi

Investointiohjelman parissa työskentelee Väylävirastossa noin 40 henkilöä. Ojanen sanoo, että porukassa on hyvää innostusta ja kehittämisen meininkiä. Tällä hetkellä esimeriksi ohjelman kokonaisvaikutusten arviointia parannetaan. Vaikutuksia vaikkapa koko Suomen saavutettavuuteen on mielekästä arvioida nimenomaan koko ohjelman tasolla eikä niinkään yksittäisen hankkeen kautta.

"Investointiohjelma elää ja kehittyy", Ojanen summaa.

---

Mikä on investointiohjelma?

  • Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
  • Investointiohjelman talouskehys Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2023–2030 on yhteensä 3,4 miljardia euroa.
  • Suuri osa rahoituksesta eli 2,7 miljardia kohdennetaan väyläverkon kehittämishankkeisiin.
  • Investointiohjelmaan eivät sisälly jo käynnissä olevat ja rahoituksen saaneet väylähankkeet eivätkä sellaiset hankkeet, joilla ei ole toteuttamis- tai suunnitelmavalmiutta. Myöskään Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnitteluhankkeet eivät sisälly investointiohjelmaan, sillä niitä varten on perustettu erilliset hankeyhtiöt.
  • Lue lisää investointiohjelmasta

---

Lue myös


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta