Rautateiden lähes 200-vuotinen historia on muovannut järjestelmät vahvasti kansallisiksi, mikä vaikeuttaa yhteen toimivuutta. Tiukasti säänneltynä liikennemuotona yhtenäistämistä turvalaitteiden ja junien kulunvalvonnan osalta on kuitenkin mahdollista tehdä pala palalta – tai kerralla, kuten Suomessa.
Digirata-hankkeessa uudistetaan ja modernisoidaan junien kulunvalvonta, jonka nykyiset järjestelmät ovat tulossa elinkaarensa päähän 2030-luvulla. Koska Suomessa rataa on 6000 km, työ on käynnissä jo nyt ja kestää useita vuosia. EU:n edellyttämä eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä eli ETCS on muutamissa maissa kuten Espanjassa ja Italiassa viety jo pitkälle. Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat edenneet työssä hyvin, kun taas Suomi on vielä lähtökuopissa.
”Kulunvalvonnan ja useiden nykyisten turvalaitejärjestelmien korvausinvestoinnit ovat nyt ajankohtaisia. Kun Digirata-hanke saadaan valmiiksi vuonna 2040, olemme kiilanneet Euroopassa kehityksen kärkeen. Samalla meille syntyy todella kovatasoista, modernia osaamista ja kokemusta, ehkä jopa vientituotteeksi saakka”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Juha Lehtola.
Kaupalliset radioverkot tuovat etua
Suomella ei ole rasitteena vanhoja järjestelmiä, joten ETCS:n suunnittelu on lähtenyt puhtaalta pöydältä. ”Monilla mailla on junien kulunvalvontaan oma radioverkko. Kaupallisten radioverkkojen hyödyntäminen kiinnostaa, sillä se tuo kustannussäästöjä ja parempaa kyberturvallisuutta. Se pitää meidät myös teknologisen kehityksen aallonharjalla”, Lehtola sanoo.
Suomessa lähestytään asiaa myös kokonaisuuden näkökulmasta: ”ETCS-pohjainen ratkaisu tulee koko rataverkolle. Infran puolesta tulevaisuuden junakalustossa riittää yksi kulunvalvontalaitteisto, se ainoa, joka on eurooppalaisella kalustomarkkinoilla myynnissä”, Lehtola kertoo.
”Samalla saadaan maksimaaliset hyödyt kapasiteetin osalta käyttöön, eli junat voivat ajaa lähempänä toisiaan. Kapasiteettihyötyjen maksimoiminen vaatii myös kollektiivista ponnistelua niin infran, kaluston kuin liikennesuunnittelunkin osalta. Yksin ei suurta muutosta saada aikaan.”
Yhdessä tekeminen on suomalainen supervoima
Ratkaisu on alkanut kiinnostaa myös eurooppalaisia kollegoja, mutta toisaalta vanhemmilla teknologioilla junien kulunvalvonnan toteuttaneista maista löytyy myös haastajia.
”Suomalaiset ovat tässä hienosti yhdessä rintamassa ja meillä on asiantuntijoita EU:ssa kertomassa Digiradan hyödyistä. Liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, VR ja teknisemmän speksin kirjoittajat toimivat omissa viiteryhmissään, mutta samoilla viesteillä. Organisaatiorajat ylittävä yhdessä tekeminen on ainutlaatuista Suomessa ja valtava vahvuus”, Lehtola kuvaa.
Yhteistyötä tarvitaan, yksin ei pärjää suuret rautatiemaat Saksa tai Ranskakaan. ”Muista jäsenmaista esimerkiksi pohjoismaalaiset nostavat jo esiin samoja näkökohtia, joita Digiradan osalta olemme vieneet pöytiin pitkään. Myös EIM eli eurooppalaiset rataverkonhaltijat ovat tärkeä Suomen näkökulmaa tukeva ryhmä. On todella hieno huomata, kuinka yhteistyö kantaa hedelmää”, Lehtola kiittelee.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Hyvien uutisten kesä väylillä
Miten maanteiden talvihoito Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vertautuu toisiinsa?
Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita
Jäänmurrossa pohjoismaista yhteistyötä tehdään ympäri vuoden