Yksittäisiä päällystyskohteita on ollut yli 800. Lisäksi olemme korjanneet noin 150 huonokuntoista maantiesiltaa. Tämänkin kesän työt lisäävät sekä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta että maamme huoltovarmuutta.
Viime vuoden 4 000 päällystettyä kilometriä taittoivat tieverkon korjausvelan kasvun, mutta tänä vuonna teiden korjausvelka kasvaa jonkin verran. Viime vuoden tapaan olemme voineet kohdistaa päällystystöitä vilkkaimman maantieverkon lisäksi myös muille, alueellisesti merkittäville teille. Vähäliikenteisiä teitä on päällystetty jopa enemmän kuin viime vuonna.
Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2024 lopussa noin 10 200 kilometriä, mutta ilman lisärahoitusta määrä olisi ollut huomattavasti suurempi. Valmisteilla olevassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä esitetäänkin perusväylänpidon rahoituksen nostoa viime vuosien lisärahoituksen mukaiselle tasolle.
Infrarahoituksella on myös merkittävä työllisyysvaikutus
Korjausvelan purkuun saadulla lisärahoituksella on huomattava työllisyysvaikutus, olemme työllistäneet sillä lähes kaksi tuhatta henkilöä. Lisäksi Väyläviraston uusilla, nyt käynnistyvillä tie-, rata- ja vesiväylähankkeilla tehdään tulevina vuosina yhteensä reilu 14 000 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan työllistämme suoraan ja välillisesti noin 18 000 infra-alan ammattilaista vuodessa.
Suomi menestyi jälleen hyvin EU-rahoitushaussa
Mahdollisimman suuren EU-rahoituksen saaminen maamme infrahankkeisiin on yksi tärkeistä tavoitteistamme. Tänäkin vuonna tavoite toteutui hyvin, sillä Euroopan komissio myönsi heinäkuussa Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelman (CEF) rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Valtion osuus myönnetystä rahoituksesta on noin 59,60 miljoonaa euroa.
Kaikkien aikojen suurin Suomeen myönnetty tuki, 42,22 miljoonaa euroa myönnettiin Itämeren uudelle B+ -luokan jäänmurtajalle, joka osaltaan korvaa vanhenevaa jäänmurtokalustoa.
Käynnistämme Suomen uuden murtajan hankinnan vielä kuluvan vuoden aikana telakkakilpailutukseen kuuluvalla markkinavuoropuhelulla. Tällä hetkellä ovat käynnissä uuden murtajan mallikokeet. Uusi murtaja on tarkoitus saada käyttöön loppuvuodesta 2029.
Erittäin tärkeä Suomelle on myös valtatien 21 parantamiselle välillä Palojoensuu–Kilpisjärvi myönnetty 11,9 miljoonaa euroa. Hanke vahvistaa resilienssiä ja parantaa liikenneturvallisuutta sekä tukee huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta Pohjois-Suomessa.
Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus keskiössä
Suomi on aiemminkin menestynyt hyvin EU-rahoitushauissa, esimerkiksi kesän aikana valmistui valtatie 6 Korian kohdan hanke, jolle myönnettiin vuoden 2023 haussa 7,75 miljoonaa euroa sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoitusta.
Alkuvuodesta valmistunut, Laurila–Tornio−Haaparanta-rataosan sähköistyshanke puolestaan sai EU-tukea lähes 15 miljoonaa euroa. Lisäksi myös Ruotsin Trafikverket rahoitti hanketta.
Molemmat hankkeet ovat myös hyvä esimerkki tiiviistä ja toimivasta yhteistyöstämme turvallisuus- ja puolustusviranomaisten kanssa. Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus ja Rajavartiolaitos ovat tärkeitä kumppaneitamme niin arvioitaessa uusien väylähankkeiden vaikuttavuutta eri näkökulmista kuin perusväylänpidon tarpeita.
Yhteydet länteen ovat entistä tärkeämpiä
Suomen ja läntisen Euroopan välisten liikenneyhteyksien merkitys on kasvanut geopoliittisen tilanteen takia. Myös sotilaallisen liikkuvuuden tärkeys on korostunut Suomen liityttyä Natoon vuonna 2023. Näiden myötä myös pohjoismainen yhteistyö tiivistynyt lähes päivittäiseksi.
Yhdessä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa toimimme pohjoismaisessa liikennehallintojen varautumisen yhteistyöryhmässä, joka kehittää yhteistä varautumista liikennejärjestelmän häiriötilanteisiin. Pohjoismaisen liikennejärjestelmän kehittäminen ja koordinointi rajat ylittävän liikenteen sujuvoittamiseksi onkin eräs keskeisistä painopistealueistamme.
Osa tätä työtä on vastikään julkaistu selvityksemme eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotosta Pohjois-Suomessa. Selvitystyössä on tarkasteltu yhteyksiä nykyisen rataverkon laajuudelta Oulun pohjoispuolella sekä lisäksi Oulusta Raaheen. Kokonaan uutena yhteytenä on tarkasteltu rataa Kolarista Ruotsin Svappavaaraan.
Eurooppalaiseen raideleveyden ratojen ulottaminen Suomeen vaikuttaisi positiivisesti maamme saavutettavuuteen, sotilaallisen liikkuvuuteen, liikennejärjestelmän turvallisuuteen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Haaparanta/Tornio–Kemi-yhteyden jatkosuunnittelu on jo käynnissä.
Pääjohtaja
Kari Wihlman
Lue myös
Miten maanteiden talvihoito Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vertautuu toisiinsa?
Digirata vie Suomen junien kulunvalvonnan eurooppalaiseen eturintamaan
Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita
Jäänmurrossa pohjoismaista yhteistyötä tehdään ympäri vuoden