Suomessa käytetään vuosittain maanteiden talvihoitoon karkeasti ottaen noin 1 500 euroa per kilometri, kun Ruotsissa lukema on noin 2 300 euroa ja Norjassa vajaat 6 000 euroa. Suomessa kustannukset ovat siis matalimmat, mutta lukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa.
”Norjassa valtion hoitamia maanteitä on vain noin 10 000 kilometriä, sillä alemmissa luokissa tiet ovat läänien teitä. Mikäli Suomessa samalla rahoitustasolla laskettaisiin mukaan vain vilkkain noin 10 000 kilometrin tieverkko, voisi meilläkin talvihoidon kustannukset kutakuinkin tuplata kilometriä kohden”, muistuttaa maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Suomessa valtion maanteitä on noin 78 000 kilometriä, Ruotsissa noin 98 000. Norjan käyttämän rahan suuri ero naapurimaihin johtuu teiden hallinnollisten luokkien lisäksi muun muassa vaativammasta maastosta esimerkiksi vuoristoseuduilla sekä suuremmasta määrästä tunneleita ja siltoja, jotka vaativat erityistarpeita.
Yhteisiä haasteita, samantyylistä priorisointia
Kolmella naapurimaalla on paljon yhteistä esimerkiksi ilmaston ja sen asettamien vaatimusten suhteen. Talvi on usein hyvinkin erilainen eri puolilla maata. Talvisäiden asettamiin haasteisiin suhtaudutaan kuitenkin eri tavoin.
”Kenties suurin ero näiden maiden talvihoidon välillä on se, että Suomi pitää ainoana tiet pääsääntöisesti aina auki. Norjassa suljetaan teitä väliaikaisesti haastavissa olosuhteissa jatkuvasti, ja paikallisen liikenneviraston verkkosivuilta löytyy jopa tieto siitä, kuinka todennäköisesti mikäkin tie joudutaan sääennusteen perusteella sulkemaan. Paikalliset myös tiedostavat riskin tien sulkemisesta ja siihen on totuttu”, Pirinen kertoo.
Suomessa on perinteisesti korostettu tieliikennelakiin pohjautuvaa tienkäyttäjän omaa vastuuta turvallisesta ajamisesta. Ilmastonmuutoksen etenemisen myötä poikkeavan rankkoja keliolosuhteita esiintyy myös meillä aiempaa useammin, jolloin kuljettajan on lopulta itse tehtävä päätös siitä, voiko ajoon turvallisesti lähteä.
Toki Suomessakin voidaan sulkea tie poikkeustapauksissa, mutta siitä päätöksen tekee poliisi eikä virasto. Ruotsin malli teiden mahdollisiin sulkemisiin löytyy Suomen ja Norjan väliltä.
Kussakin kolmessa maassa maanteiden talvihoidon laatuvaatimukset ovat lopulta melko samankaltaisia, vaikka kukin toimii omalla tyylillään. Myös priorisointi toimii samaan tapaan: eniten huolta pidetään vilkkaimmasta tieverkosta.
Rajan yli ajaessa muutoksen huomaa, mutta se ei ole suuri
Suomen, Ruotsin ja Norjan maanteiden hoidosta vastaavat tahot ovat tehneet viime vuosina aiempaa tiiviimmin yhteistyötä. Kun talvihoidon haasteet ja tekninen taso ovat pääosin yhteneväisiä, voi yhteistyöllä löytää ratkaisuja erilaisiin asioihin. Maiden pohjoisosissa ei kuitenkaan ole tietoisesti yhtenäistetty teiden talvihoidon laatuvaatimuksia.
”Rajan yli jatkuvien teiden laatuvaatimukset ovat joka tapauksessa hyvin lähellä toisiaan kaikissa maissa. Muutoksen voi kuitenkin huomata esimerkiksi Pohjois-Suomesta Ruotsin puolelle ajaessa, mutta ero ei ole suuri. Enemmän kyse on maiden omista tyyleistä tehdä eri hoitotoimenpiteitä”, Pirinen sanoo.
Yksi myös talviajamisen turvallisuuteen vaikuttava seikka on valaistus, ja siinä maiden välillä on eroja. Suomessa on enemmän valaistuja osuuksia verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, joissa valaistus on monin paikoin pistemäisempää.
.jpg/d8c9999f-4d7e-b035-592d-80d53d04b480?t=1758014195195)
Kuva: Suomi, Ruotsi ja Norja jaoteltuna neljään Köppenin ilmastoluokkaan. Vaikka maiden välillä on paljon yhteistä maanteiden talvihoitoon liittyen, on ilmastossa hieman eroja. Suomessa ei ole lauhkeaa meri-ilmastoa toisin kuin Etelä-Ruotsissa ja Norjan rannikkoalueilla. Toisaalta esimerkiksi Norjan vuoristoalueet asettavat omat haasteensa teiden talvihoidolle. (Kuva: Wikipedia, koonnut Mikko Malmivuo/Destia)
Pohjoisissa olosuhteissa oltava aina hieman varuillaan
Aika ajoin kansalaispalautteessakin verrataan Suomessa tehtävää maanteiden talvihoitoa länsinaapureihimme. Usein ruoho vaikuttaa olevan vihreämpää rajan toisella puolella, mutta todellisuudessa erot ovat pieniä, etenkin eri maiden rahoitustasoon ja muihin erityispiirteisiin suhteutettuna.
”Jos katsotaan kustannuksia, niin meillä tehdään halvemmalla melko samaa laatua Ruotsiin verrattuna. Talvihoito ei kuitenkaan koskaan voi olla 100-prosenttisen onnistunutta missään, sillä olosuhteet voivat muuttua nopeastikin, mutta toimenpiteitä tehdään ennakoivasti sääennusteiden mukaan. Erityisesti pohjoisessa, niin meillä kuin naapurimaissakin, pitää olla aina hieman varuillaan, koska talviolosuhteet jatkuvat koko kauden”, Pirinen toteaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Hyvien uutisten kesä väylillä
Digirata vie Suomen junien kulunvalvonnan eurooppalaiseen eturintamaan
Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita
Jäänmurrossa pohjoismaista yhteistyötä tehdään ympäri vuoden