Viime talvena käynnistynyt jäänmurtajayhteistyöryhmä tekee parhaillaan laajaa selvitystä, jonka tavoitteena on rakentaa visio Suomen ja Ruotsin vaatimasta jäänmurtokapasiteetista ja varmistaa, että seuraavan sukupolven jäänmurtajat rakennetaan järkevästi ja koordinoidusti.
"On järkevää, että kumpikin maa investoi sellaiseen kalustoon, joka palvelee koko yhteistä merialuetta parhaalla mahdollisella tavalla", kertoo Väyläviraston vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen.
Selvityksessä kartoitetaan satamien ja liikennevirtojen kehitystä, haastatellaan elinkeinoelämän ja viranomaisten edustajia sekä muodostetaan yhteinen käsitys jäänmurron palvelutasosta useiden vuosikymmenten päähän. Murtajien elinkaari on noin 50 vuotta, joten suunnittelu tähtää pitkälle tulevaisuuteen.
Kesäkaudella kehitetään myös yhteistä operatiivista jäänmurtajalaivaston toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen käytettävää IBNet-järjestelmää, jonka julkinen versio baltice.org on suurenkin yleisön käytettävissä. Myös talvimerenkulun ohjeita päivitetään.
Lisäksi hanketoiminta on vilkasta: esimerkiksi WINMOS 3 ja 4 -hankkeet etenevät, ja niissä on mukana sekä Suomi että Ruotsi.
Operatiivinen yhteistyö talvikaudella
Jäänmurtokauden aikana operatiivinen yhteistyö tiivistyy. Kauden alussa sovitaan yhteiset pelisäännöt ja varmistetaan, että menettelytavat ovat ajan tasalla. Päätökset ensimmäisten murtajien liikkeellelähdöstä ja avustusrajoitusten asettamisesta tehdään maiden välillä yhteistyössä. Ilmatieteen laitos ja Ruotsin SMHI puolestaan vastaavat yhdessä jääennusteista talven aikana.
Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus määrittelee palvelutason: alusten maksimiodotusaika on 4 tuntia, ja vähintään 90 % aluksista kulkee läpi ilman odotusta. Tilannetta seurataan päivittäin, ja tarvittaessa apua pyydetään naapurin murtajilta. Kauden lopussa lasketaan, kuinka paljon apua on annettu ja saatu, ja kustannukset tasataan sen mukaisesti. Tämä mahdollistaa kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaan ratkaisun, josta kumpikin maa hyötyy.
Perämerellä vallitsevat tuulet puskevat jäät yleensä Perämeren pohjukkaan Suomen puolelle ja siksi Suomen puolella syntyy tilapäisesti tarvetta ruotsalaismurtajien avustaa myös Suomen alueella. Sama toki sitten tehdään toisinkin päin, jos jäät pakkautuvat Ruotsin puolelle.
"Se, että murtajat voivat toimia joustavasti myös rajan toisella puolella, on koko järjestelmän ydin. Kun menettelytavat on sovittu etukäteen, apua voidaan antaa ilman ylimääräistä byrokratiaa. Tällainen yhteistyö on maailman merenkulussa ainutlaatuista", sanoo merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd.
Jäänmurtokalusto tulevaisuudessa
Suomen ja Ruotsin murtajakalusto on tällä hetkellä hyvin samankaltainen – Suomen Urho ja Sisu ovat samaa sarjaa kuin Ruotsin kolme sisaralusta. Yhteisessä suunnittelussa pohditaan, millaisia murtajia seuraavaksi rakennetaan: suuria ja järeitä vai pienempiä ja ketterämpiä. Ruotsi on tällä hetkellä hieman Suomea edellä uusien murtajien kilpailutuksessa ja rakentamisessa.
Yhteys myös Viroon
Vaikka Viron kanssa ei ole vastaavaa valtiosopimusta kuin Ruotsin kanssa, keskusteluyhteys on tiivis. Tulevaisuudessa yhteistyömahdollisuudet voivat laajentua, jos Viro päättää investoida lisää omaan jäänmurtokalustoonsa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Hyvien uutisten kesä väylillä
Miten maanteiden talvihoito Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vertautuu toisiinsa?
Digirata vie Suomen junien kulunvalvonnan eurooppalaiseen eturintamaan
Suomi on allianssimallin edelläkävijä – tiivis yhteistyö tuo säästöjä ja innovaatioita