Kuva: Lahden eteläinen kehätie on yksi suurimmista allianssimallilla rakennetuista hankkeista Suomessa.
”Voin rohkeasti sanoa, että Suomi on Euroopan ykkönen allianssimallin käytössä. Jos lasketaan infrahankkeiden lisäksi mukaan myös talonrakennuspuoli, allianssihankkeita on maassamme toteutettu noin sata kappaletta”, sanoo hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.
Miten tähän tilanteeseen on päästy? Noin kaksikymmentä vuotta sitten suomalaisessa infrarakentamisessa heräsi kysymys, voisivatko tilaaja ja urakoitsija tehdä tiiviimmin yhteistyötä.
”Hieman kärjistäen rakennusalalla kilpailutukset tehtiin pitkälti niin, että tilaaja pyysi tarjouksia tietylle hankkeelle ja valitsi sitten halvimman tarjouksen. Tilaajan roolina oli tämän jälkeen lähinnä valvoa ja etsiä virheitä”, Petäjäniemi kertoo.
Yhteistyön kannalta tällainen asetelma ei ole paras mahdollinen. Tilaajalla ja palveluntuottajalla pitäisi kuitenkin olla sama tavoite rakentamisessa ja kunnossapidossa. Yhteistyön kehittäminen oli selkeä tavoite, mutta keinot käytännön toteutukseen olivat auki.
Petäjäniemi sanoo, että vauhtia kehitykseen toi Saksassa järjestetty konferenssi, jossa australialaiset esittelivät mielenkiintoista uutuutta, julkisten hankintojen allianssimallia. Tulokset olivat houkuttelevan hyviä.
Malli Australiasta, pilottihanke Pirkanmaalta ja Satakunnasta
Voisiko australialaisten allianssimalli toimia myös Suomessa? Väyläviraston edeltäjä Liikennevirasto kääri hihat ja lähti selvittämään. Isona kysymyksenä oli, pitääkö kilpailutettavalla hankkeella olla kokonaishinta vai taipuuko hankintalaki myös muunlaiseen hinnoittelutapaan.
Selvisi, että palveluntuottajan palkkiota voi käyttää hintavertailussa. Kilpailutuksessa on siis hinta mukana, mutta valinnassa painotetaan laadullisia tekijöitä. Esimerkiksi sitä, miten projektia johdetaan ja millä tavalla yhteistyötä tehdään.
”Kun laillisia esteitä ei ollut, lähdimme toden teolla etsimään allianssimallille pilottihanketta. Ensimmäiseksi hankkeeksi valikoitui noin sadan miljoonan euron Lielahti–Kokemäki-radanparannushanke. Hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2011 ja rakentaminen valmistui vuonna 2015. Kokeilu toi meille arvokasta oppia esimerkiksi yhteistyön kehittämisestä ja allianssimalliin kuuluvien työpajojen järjestämisestä”, Petäjäniemi kertoo.
Lielahti–Kokemäki-hanke oli Euroopan ensimmäinen julkinen allianssihanke. Hanke valmistui ajallaan ja siinä alitettiin ennakoidut kustannukset noin 1,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen lyhenne oli ”Liekki”. Nimi oli osuva, sillä hyvien kokemusten myötä muutosten roihu lähti palamaan rakennusalalla.
Kuva: Tampereen rantatunnelin työmaa vuonna 2014.
Varsinainen allianssimallin läpimurto tapahtui Tampereen Rantatunneli -hankkeessa
”Allianssimalliin kuuluu kehitysvaihe, jossa tilaaja ja toteuttaja suunnittelevat yhdessä muun muassa hankkeen sisältöä ja toteutusta. Rantatunnelissa kehitysvaiheen aikana löysimme monia keinoja saada kustannussäästöjä ja samalla nopeuttaa hankkeen rakentamista. Kustannussäästöjä löytyi 20 miljoonan euron edestä eli noin 10 prosenttia koko hankkeen kustannuksista”, Petäjäniemi kertoo.
Rantatunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2013 ja valmista tuli vuonna 2017. Hanke oli erittäin vaativa ja se onnistui poikkeuksellisen hyvin. Tästä on varmasti kiittäminen toimivaa yhteistyötä ja allianssimallia.
Malli leviää – ja kiinnostaa maailmalla
Rantatunnelin menestys avasi ovia myös muille hankkeille. Väylävirasto on toteuttanut allianssimallilla myöhemmin esimerkiksi Lahden eteläisen kehätien. Tampereella taas oli hyviä kokemuksia Rantatunnelista, ja muun muassa siksi ratikkahanke päätettiin toteuttaa allianssimallilla.
Tällä hetkellä käynnissä olevista Väyläviraston hankkeista Hailuodon kiinteä yhteys rakentuu allianssimallilla.
”Myös teknisesti poikkeuksellisen haastava E18 Raision kohta -hanke on tarkoitus toteuttaa allianssimallilla. Kehitysvaihe on käynnissä ja kustannusarvio on 200 miljoonaa euroa. Kohteesta tekee haastavan esimerkiksi se, että hanke sijaitsee lähellä Raision keskustaa ja ympärillä on paljon liikennettä sekä elinkeinoelämää”, Petäjäniemi kertoo.
Petäjäniemi on itse käynyt esittelemässä allianssimallista saatuja kokemuksia ympäri maailmaa. Hän on puhunut aiheesta muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Qatarissa.
Alalla varsinkin urakoitsijat ovat kiinnostuneita allianssimallista. Vaikka hyviä kokemuksia on jo roppakaupalla, tilaajapuoli suhtautuu allianssiin enemmän varauksella.
”Pyörittelen päätäni, kun osa kansainvälisistä kollegoista oikein etsimällä etsii syitä, miksi malli ei voisi toimia heillä tai mitä esteitä sille olisi. Toki allianssimalli vaatii rohkeutta ja tahtoa tehdä asioita toisin, mutta rohkeus palkitaan”, Petäjäniemi toteaa.
Petäjäniemi on kiitollinen siitä, että Suomessa uskallettiin 2010-luvulla rohkeasti lähteä kokeilemaan uutta tapaa tehdä hankkeita. Rohkeuden takia allianssimallin käyttö on Suomessa jo teini-iässä, kun monessa maassa otetaan vasta ensiaskelia allianssimallin kanssa.
Kuva: Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi on esitellyt allianssimallia lukuisissa kansainvälisissä seminaareissa.
Ei ihmelääke, mutta tehokas työkalu
Vaikka allianssimallissa on paljon hyvää, ei se sovellu kaikkiin väylähankkeisiin. Sen kilpailutusvaihe on kohtuullisen raskas prosessi, joka kestää kuukausia ja sitoo resursseja sekä tilaajilta että palveluntuottajilta. Kaikissa hankkeissa voidaan kuitenkin ottaa allianssimallista oppia. Allianssimallin periaatteita, kuten yhteisiä pelisääntöjä ja yhteistyövalmennuksia, on alettu soveltaa myös perinteisissä urakkamalleissa.
Millaisiin hankkeisiin allianssimalli sitten parhaiten sopii?
”Varsinkin vaativissa ja innovatiivisuutta vaativissa hankkeissa allianssimalli on ylivoimainen. Allianssimalli on parhaimmillaan hankkeissa, joissa on paljon riskejä mutta myös mahdollisuuksia”, Petäjäniemi kiteyttää.
Allianssimalli pähkinänkuoressa
Mikä?
Allianssimalli on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa tilaaja ja palveluntuottajat muodostavat yhteisen organisaation. Kaikki osapuolet jakavat riskit, vastuun ja hyödyt.
Keskeiset piirteet:
| • | Yhteinen tavoite: Kaikki osapuolet tähtäävät samaan lopputulokseen. |
| • | Kehitysvaihe ennen toteutusta: Hankkeen toteutettavuutta ja kustannuksia arvioidaan yhdessä ennen lopullista päätöstä. |
| • | Avoin tiedonvaihto: Kaikki tieto jaetaan läpinäkyvästi osapuolten kesken. |
| • | Yhteiset pelisäännöt: Sovitaan yhdessä toimintatavoista ja tavoitteista. |
Missä käytetty?
| • | Lielahti–Kokemäki-ratahanke |
| • | Tampereen Rantatunneli |
| • | Tampereen raitiotie |
| • | Hailuodon kiinteä yhteys |
| • | Lahden eteläinen kehätie |
| • | E18 Raision kohta (kehitysvaihe käynnissä) |
Hyödyt:
| • | Kustannussäästöt |
| • | Aikataulujen pitävyys |
| • | Innovatiiviset ratkaisut |
| • | Parempi viestintä ja sidosryhmien tuki |
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Hyvien uutisten kesä väylillä
Miten maanteiden talvihoito Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vertautuu toisiinsa?
Digirata vie Suomen junien kulunvalvonnan eurooppalaiseen eturintamaan
Jäänmurrossa pohjoismaista yhteistyötä tehdään ympäri vuoden