Suosittua sisältöä

Kuvituskuva hankkeen tunneleista.
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie
Hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne vilkkaasti liikennöidyllä valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla.
Lue lisää
Kuvituskuva, jossa raide läheltä kuvattuna.
Luumäki–Imatra-ratahanke
Luumäki-Imatra-hankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa.
Lue lisää
Kuvituskuva Vuosaaren meriväylän ruoppauksesta.
Vuosaaren meriväylä
Hankkeessa Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennetään laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi.
Lue lisää

Ajankohtaista

null Väylähankkeen suunnittelussa varmistetaan vuorovaikutus

Väylähankkeen suunnittelussa varmistetaan vuorovaikutus

Julkaistu 22.1.2021

Kun väylähanke etenee suunnitteluun, on taustalla usein Väyläviraston tai ELY-keskuksen tekemä esiselvitys. Päätös etenemisestä tehdään joko Väylävirastossa tai isommista kehittämishankkeista eduskunnassa.

Jos hankkeen vaikutukset ovat merkittävät, tehdään uusista väylistä tai vanhojen väylien parantamisesta yleissuunnitelma. Esimerkkinä voidaan mainita Helsingby-Laihia-yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi, jossa vertailtiin eri vaihtoehtoja, olisiko paras vaihtoehto tien parantaminen nykyisellä paikallaan vai tarvitaanko uusia linjauksia. 

”Lopulta päädyttiin tien parantamiseen nykyisen tien maastokäytävässä, mikä hankearvioinnissa osoittautui hyötykustannussuhteeltaan parhaaksi”, kertoo Elisa Sanasvuori, joka toimii tiesuunnittelun asiantuntijana Väylävirastossa.

Vuorovaikutus sisäänrakennettu suunnitteluun

Kansalainen pääsee vaikuttamaan väylähankkeen tai väylän suunnitteluun siinä vaiheessa. kun tehdään yleissuunnitelmaa ja kun edetään tie- tai ratasuunnitelmaan. Kaikista suunnittelun vaiheista kuulutetaan tai ilmoitetaan, jotta asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia. 

Lue lisää vuorovaikutuksesta

”Digitaalisuus etenee tälläkin sektorilla, sillä suunnittelun vaiheista kuulutetaan nykyään Väyläviraston tai ELY-keskuksen verkkopalveluissa eli enää ei tarvitse mennä lukemaan kunnan ilmoitustaulua. Toki myös lehti-ilmoitus on käytössä”, tarkentaa Sanasvuori.
Kun suunnitelma on kuuluttamalla tullut julkiseksi, kansalaisilla ja asianosaisilla (esim. kiinteistöjen omistajat) on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitelmista jo suunnittelun aikana sekä niiden nähtävillä oloaikana. Vuorovaikutustilaisuudet ovatkin keskeisessä roolissa palautteen keräämisessä. 

Varsinkin nyt korona-aikana yleisötilaisuudet ovat siirtyneet pitkälti verkkoon. Virtuaaliset tilaisuudet ovat saaneet kiitosta, koska monet ovat kokeneet tällaisen osallistumisen helpommaksi kuin paikan päälle tulemisen.

Vuorovaikutus on paitsi lakisääteistä, myös olennainen osa suunnittelun onnistumista.
”Perusteellisesti tehdyt suunnitelmat, joissa on vertailtu eri vaihtoehtoja ja on hyvä vuorovaikutus asukkaiden ja kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, vähentävät suunnitelmista tehtävien valitusten määrää”, kertoo Sanasvuori. 

Yleis-, tie- ja ratasuunnitelmat hyväksyy Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Yleissuunnitelmaa ja tie- ja ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin kaavaa. 

Kun suunnitteluprosessi on saatu loppuun ja hankkeelle myönnetty rahoitus, siirrytään Maanmittauslaitoksen kokoon kutsumassa maantie- tai ratatoimituksessa alueiden ja oikeuksien haltuunoton kautta rakentamisvaiheeseen.

Jos intressit suunnittelussa menevät kovin ristiin, periaatteena on, että yleinen etu menee yksityisen edun edelle. Laki on kuitenkin kaikille sama, ja usein ristiriidat saadaan soviteltua suunnittelun aikana. Vuosittain valituksia tie- ja ratasuunnitelmista tulee jonkin verran.

Suunnittelun eteneminen kaaviona vasemmalta oikealle.. Esiselvitys usein taustalla. Hyväksymispäätös tehdään yleissuunnitelmasta ja tie- ja ratasuunnittelmasta. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava otettava huomioon. Suunnitteluhanke siirtyy rakentamisvaiheeseen jos päätös saatu.

 

 

Suunnittelun aikajänne

Lyhimmillään prosessi esiselvityksestä suunnitteluun ja rakentamiseen voi edetä 3-4 vuodessa. Useimmiten tähän ei päästä, ja pisimmillään isoissa hankkeissa rakentamiseen voidaan päästä vasta 15-20 vuoden kuluttua ensimmäisistä selvityksistä.

Pitkä aikajänne ei ole pelkästään huono asia. Kun kaikkiin vaiheisiin on varattu aikaa, varmistetaan esim. liikennejärjestelmää ja ympäristöasioita koskevat selvitykset, suhde muuhun maankäyttöön ja kaavoitukseen, perusteellinen suunnittelu ja vuorovaikutus kansalaisten kanssa.

Lue lisää

Hankkeiden suunnittelu

Esiselvitys on suositus, jota ei ole kiveen hakattu

Vuorovaikutus väylähankkeissa siirtyi poikkeustilanteessa sutjakkaasti verkkoon

Väylävirasto sosiaalisessa mediassa