Hyppää sisältöön

Esiselvitys on suositus, jota ei ole kiveen hakattu

Julkaistu 7.12.2020

Ennen kuin suunnittelupöydällä on piirretty viivaakaan, puhumattakaan kuokan iskemisestä maahan, tehdään etenkin isoista liikennehankkeista kattavat esiselvitykset. Kyse voi olla myös erilaisista tarveselvityksistä tai palvelutasoselvityksistä. Kaikissa on kuitenkin kyse siitä, millaisia kustannuksia ja vaikutuksia isoilla väylähankkeilla olisi.

Moottoritie ja rautatie risteävät.

”Esiselvitys tehdään, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä jatkossa vaaditaan. Esimerkiksi kannattaako väylää parantaa nykyisellä paikallaan vai onko tarpeen rakentaa uuttaa väylää”, sanoo Väyläviraston liikenne ja maankäyttöosaston apulaisjohtaja Tapio Ojanen.

Samoin voidaan selvittää, millaisia tarpeita on tietyllä yhteysvälillä, esimerkiksi kahden kaupungin välillä. Esiselvityksen tekeminen kestää keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Työn aikana haastatellaan keskeisiä tahoja ja tehdään laskelmia hankkeen eri vaihtoehtojen vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Tavoite on, että selvitykset ovat realistisia.

Milloin ja mistä kohteista esiselvitystyö käynnistetään?

Tapio Ojasen mukaan aloite selvittämiseen voi tulla monelta taholta. Väylävirasto kuuntelee asiakkaitaan ja sidosryhmiään herkällä korvalla. Tarpeet voivat nousta muun muassa kaupunkien, kuntien ja maakuntien liittojen sekä elinkeinoelämän kanssa käytävästä vuoropuhelusta.

Tarve esiselvitykselle voi nousta myös viraston omista kartoituksista, liikenne- ja viestintäministeriöstä tai hallitusohjelmasta, jonne on kirjattu tarpeita.

”Väylävirasto tekee usein etenkin rataverkkoa koskevia selvityksiä, kuten vaikkapa Itärataselvitys ja parhaillaan käynnissä oleva Tampere-Oulu -tarveselvitys. ELY-keskukset tekevät puolestaan vuosittain kymmeniä maantieverkon selvityksiä. Myös maakuntien liitot voivat itse tehdä erilaisia selvityksiä esimerkiksi maakuntakaavoituksen tueksi”, tarkentaa Ojanen.

Parhaillaan työn alla oleva valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo Ojasen mukaan lisäpainetta tehdä selvityksiä, mutta suunnitelma luo myös pitkäjänteisyyttä Suomen liikennejärjestelmän suunnitteluun.

Näin luet esiselvitystä

Esiselvityksen linjaukset siitä, mistä esimerkiksi rautatie menee, eivät ole lopullisia suunnitelmia. Tarkat linjaukset määritellään aina osana kaavoitusprosessia ja tarkempaa väylää koskevaa suunnittelua.

Selvityksissä on mukana aina suosituksia etenemisestä, nämä voivat muuttua varsinaisen suunnittelun aikana.

Esiselvityksen tekeminen ei ole lupaus suunnittelun aloittamisesta. Vuosittain voidaan viraston määrärahoilla aloittaa pienempiä suunnitteluhankkeita, mutta isojen väylähankkeiden suunnittelun aloittamisesta päättää eduskunta.

Esiselvityksen sisällöstä ei voi kansalainen tai muu taho virallisesti lausua ennen selvityksen julkaisemista. Lakisääteisissä suunnitelmissa vuoropuhelusta ja kommentointimahdollisuuksista on kirjaukset väylälaeissa.

Lisätietoja:

apulaisjohtaja Tapio Ojanen, [email protected]


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta