Tieverkolla luvassa pääosin normaali kelirikkokevät, rataverkolla routimishaittoja tavallista enemmän

Suomessa päästäneen tieverkon osalta pääosin keskimäärin normaalilla kelirikolla ja Itä-Suomessa normaalia helpommalla, kun puolestaan Pohjois-Suomessa kelirikon ennakoidaan olevan hivenen vaikeampi. Rataverkolla routiminen on aiheuttanut liikennehaittoja ja lisännyt kunnossapitotarvetta selvästi enemmän kuin edellisvuosina. Merialueille on kuluneena talvena muodostunut huomattavasti tavanomaista enemmän jäätä, ja saariston yhteysalusliikenteessä liikennehäiriöiden riski on suuri. Lossiliikenteen ennakoidaan toimivan lähes normaalisti.

Tiestön kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta Pohjois-Suomessa kelirikko voi olla vaikeampi. Itä- ja Keski-Suomessa voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla. Paikallisesti kelirikon suhteen voi olla isojakin eroja, ja kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.

"Kuluva talvi on ollut hyvin kylmä ja vähäluminen. Routa on päässyt syvälle, mutta näyttää siltä, ettei kelirikon kannalta hankalia jäälinssejä eli tierakenteeseen muodostuneita jäätyneitä vesikerrostumia ole kuitenkaan syntynyt runsaasti. Roudan sulamiseen menee tänä keväänä normaalia pidempi aika, mutta onneksi lumien sulamisvedet jäävät maltillisiksi", kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Kevään merkit näkyvät myös siinä, että päällysteiden paikkauksia tehdään jo joillakin alueilla eteläisessä Suomessa. Pakkasjakson jälkeiset vesisateet ja sulamisvedet voivat vielä aiheuttaa nopeasti etenevää reikiintymistä, mutta kuivat aurinkoiset päivät puolestaan vähentävät riskiä vaurioille. Päällysteiden kannalta olisikin parasta, että lumi ja jää sulaisivat tasaisesti ja vähitellen.

Sorateiden painorajoituksia ennakoidaan keskitasoisiksi

Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Siksi raskaat kuljetukset kannattaa pyrkiä ajoittamaan joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Tänä vuonna kelirikkoaika alkoi normaalia aikaisemmin, ja ensimmäisiä painorajoituksia tiestölle on esimerkiksi Keski-Suomessa jo asetettu.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat haastavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko puolestaan näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien onkin sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.

”Sorateillä kelirikko näkyy ensin pintakelirikkona ennen runkokelirikolle altista aikaa. Ajamiselle haitallista vaikeaa pintakelirikkoa esiintyy tyypillisesti samoilla teillä, joille voidaan arvioida tulevan painorajoituksiakin. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia kelirikkoaikaan”, Pirinen sanoo.

Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskimääräiset rajoitukset, noin 1 000–1 500 kilometriä painorajoitettua tietä. Vuonna 2025 painorajoituksia toteutui 1 100 kilometrillä.

Rataverkolla haitallista routimista selvästi edellisvuosia enemmän

Kylmä tammi-helmikuu yhdessä tavallista ohuemman lumipeitteen kanssa on lisännyt roudan tunkeutumissyvyyttä ratarakenteeseen ja pohjamaahan. Keskimääräistä suuremman pakkasmäärän ja lumikerroksen heikomman suojavaikutuksen seurauksena routaraja on tunkeutunut 10–20 senttimetriä tavallista syvemmälle. Pääosin näistä syistä raiteen haitallista routimisepätasaisuutta on syntynyt laajemmille alueille.

Rataverkolle on asetettu nopeusrajoituksia routimisen vuoksi yhteensä reilun 40 raidekilometrin matkalle. Raiteen routimisepätasaisuuksien vuoksi on jouduttu rajoittamaan junien nopeuksia 31 routapaikalla tai -osuudella liikenneturvallisuuden varmistamiseksi sekä kunnossapitotoimenpiteiden tehostamiseksi.

Nopeusrajoituksia tai tehostettua kunnossapitoa edellyttävien rataverkon routimishaittojen on ennustettu vielä lisääntyvän noin 3–9 ratakilometrillä kevään edetessä huhtikuun loppupuolelle. Silloin routimishaittojen arvioidaan olevan laajimmillaan. Liikennehaittojen arvioidaan kasvavan lähinnä niillä rataverkon pohjoisosan rataosuuksilla, joilla radan perusparantamaton alusrakenne on paikoin routakestävyydeltään selvästi alimitoitettu, sekä maa- ja kallioleikkausten kuivatuksiltaan heikoimmissa kohdissa.

Routiminen ei ole rataverkon tilapäisten nopeusrajoitusten ainoa syy. Osa talvikauden rajoituksista voi aiheutua myös normaalin junaliikenteen kasvattamasta kuormituksesta, tai ratarakenteen kunnon asteittaisen heikentymisen aiheuttamista raidegeometrian muutoksista ja virheistä.

”Routatilanteen muutoksia tarkkaillaan kunkin rataosan kunnossapitäjän toimesta. Tarkkailulla varmistetaan, että tarvittavat kunnossapitotoimet tehdään oikea-aikaisesti”, kertoo radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari Väylävirastosta.

Lossiliikenteen ennakoidaan toimivan lähes normaalisti, mutta yhteysalusliikenteessä liikennehäiriöiden riski on suuri

Pakkastalvi on ollut poikkeuksellisen kova, ja jäätä on muodostunut merialueille tavanomaista huomattavasti enemmän. Perämeren pohjoisosassa on ollut 40–80 senttimetriä ja eteläosan saaristossa 20–45 senttimetriä kiintojäätä. Saaristomerellä on ollut sisäsaaristossa 15–40 senttimetriä paksua kiintojäätä ja ulkosaaristossa 10–20 senttimetriä paksua tasaista jäätä Utöhön asti. Suomenlahden länsiosan saaristossa on ollut 15–40 senttimetriä paksua kiintojäätä, itäosan saaristossa 20–50 senttimetriä paksua kiintojäätä sekä ulompana 10–40 senttimetriä paksua ahtautunutta ajojäätä. Saimaalla on ollut 25–45 senttimetriä paksua jäätä.

Kova pakkastalvi on vaikuttanut laajasti saariston yhteysalusliikenteeseen. Useilla yhteysalusreiteillä alusten kulku on estynyt, ja liikennettä on hoidettu ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla. Tilanne on ollut selvästi hankalampi kuin viime talvina keskimäärin. Jäiden sulamisesta sekä niiden lähtöajasta ja -tavasta riippuu, kuinka hankalaksi varsinainen kelirikkoaika yhteysalusliikenteessä muodostuu. Yhteysalusliikenteen palveluntuottajat tiedottavat liikenteen mahdollisista häiriöistä. Lounais-Suomen elinvoimakeskus pyytää asiakkaita varautumaan mahdollisiin yhteysalusliikenteen keskeytymisiin ja häiriöihin.

Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven kovista pakkasista ja jään muodostuksesta huolimatta. Lauttaväylät ovat pysyneet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti avoimina. Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä kantavuudeltaan 17 tonnin, Lieksan Koli-Vuonislahdella kantavuudeltaan 3 tonnin ja Hailuodossa kantavuudeltaan 3,5 tonnin virallinen jäätie. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä maantielauttaliikenteeseen.

Lisätietoja:

Väylävirasto

maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen (p. 029 534 3339)
radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari (p. 029 534 3168)

sähköpostit muotoa [email protected]

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

saaristoliikenteen projektipäällikkö Tapani Jaakkola
(Yhteydenotot Liikenteen asiakaspalvelun kautta, p. 0295 020 600)

• Alueellisesta kelirikkotilanteesta kertovat tarkemmin paikalliset elinvoimakeskukset
• Liikenteen palautteet: palautevayla.fi, p. 0295 020 600
• Painorajoitusten tilanne (Fintrafficin Liikennetilanne-palvelu)
• Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista Väyläviraston verkkosivuilla