Hyppää sisältöön

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa on nousussa

Julkaistu 29.4.2021

Luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen ovat tavoitteita, joiden eteen Väylävirasto tekee jatkuvasti töitä. Yksi keino luonnonvarojen säästämiseen on uusiomateriaalien käyttäminen.

Kuvituskuva, jossa kierrätyslogo asfaltilla.

”Uusiomateriaaleilla laadukkaasti toteutetut rakenteet ovat elinkaarikustannuksiltaan monesti edullisia ja kestäviä. Pohdimme jo suunnitteluvaiheessa, sopivatko uusiomateriaalit tiettyyn infrahankkeeseen tai kunnossapitotyöhön”, kertoo infrarakentamisen asiantuntija Erja Vallila Väylävirastosta.

Uusiomateriaalien käyttö on jo varsin yleistä alalla. Väyläviraston ja ELY-keskusten tie-, rata-, ja vesiväylähankkeilla on käytetty uusiomateriaaleja vuonna 2019 noin 210 000 tonnia ja vuonna 2020 noin 180 000 tonnia.

”Yleisimpiä käytössä olevia uusiomateriaaleja ovat päällysteissä asfalttirouhe ja rakenteissa betonimurske. Muita rakenteissa käytettyjä materiaaleja ovat teräskuona ja masuunihiekka sekä vaahtolasimurske. Lisäksi rengasrouhetta on käytetty muun muassa meluvalleissa”, Vallila sanoo.

Kuljetuskustannukset ja tarpeet vaikuttavat valintaan

Materiaalien käytössä ja valinnassa huomioidaan kuljetusmatkat ja hankkeen tarvitsemat materiaalit. Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti.

”Resurssitehokkuuden ja ilmastonäkökulmien kannalta olisi usein edullista käyttää esimerkiksi hankkeen sisällä purettuja betonisiltoja murskattuna materiaalina väylärakenteissa. Välillä se on kuitenkin haasteellista aikataulun ja lupavaatimusten vuoksi. Uusiomateriaalien hyödyntämisessä tarvitaan usein ympäristösuojelulainsäädännön mukaisia rekisteröinti- tai lupamenettelyitä”, toteaa Vallila.

Jos siltojen purkutöistä syntyviä materiaaleja ei käytetä rakentamisessa, materiaalit päätyvät asianmukaisesti käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi muissa kohteissa. Ilmastonäkökulmien lisäksi uusiomateriaalien tulee tukea väylärakenteen koko elinkaaren aikaista laadukasta ja elinkaarikustannusten näkökulmasta kustannustehokasta toteuttamista.

”Kehitämme myös ohjeitamme, jotta uusiomateriaalien käyttö voisi entisestään lisääntyä väylärakentamisessa. Laadimme parhaillaan esimerkiksi ohjetta hankkeilla syntyvän betonijätteen hyödyntämiseen ja arvioimme materiaalitoimittajien pyynnöstä eri materiaalien teknistä soveltuvuutta väylärakenteisiin”, kertoo asiantuntija Laura Valokoski Väylävirastosta.

Arviointeja on tällä hetkellä käynnissä useita ja kolmen materiaalin osalta arviointi on saatu päätökseen.

Lista väylärakenteisiin soveltuvista uusiomateriaaleista löytyy Väyläviraston ohjeluettelosta.

Tuemme myös UUMA 4 -hanketta, jossa on laajasti selvitetty uusiomateriaalien

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Kohti fossiilitonta liikennettä

Päästövähennystavoitteet näkyvät hankinnoissa ja hankkeissa

Radan sähköistyshankkeet vähentävät päästöjä ja kustannuksia

Infrarakentamisen CO2-päästötietokanta kokoaa tietoa väylänpidon hiilijalanjäljestä

Rakennusurakoiden kaluston ympäristövaatimuksia kehittämällä vaikutetaan infrarakentamisen päästöihin

Pyöräliikenteen suunnitteluun apua ohjeista


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta