Hyppää sisältöön

Tänä vuonna väylien korjausvelka ei luultavasti kasva

Julkaistu 23.10.2020

Valtion liikenneväylillä on korjausvelkaa noin 2,8 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jonka vaurioituneen väylän tai sen osan palauttaminen nykytarvetta vastaavalle tasolle vaatii. Tämä korjausvelka ei ole syntynyt hetkessä. Esimerkiksi lähes koko 2010-luvun ajan väylien rahoitus on ollut alimitoitettua. Olosuhteiden pakosta varsinkin vähäliikenteisten väylien kunnossapidosta on nipistetty.

Uutta asfalttia maantiellä Vääksyssä.

Aivan viime vuosina rahoituksen näkymät ovat olleet hieman positiivisemmat. Viime hallituskaudella korjausvelkaohjelma ja 364-ohjelma helpottivat tilannetta. Tällä hallituskaudella on tehty pysyvä 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus perusväylänpitoon.

Vuonna 2020 perusväylänpitoon on suunnattu 1 479 miljoonaa euroa. Tämän summan avulla Väylävirasto on voinut esimerkiksi päällystää maanteitä huomattavasti viime vuosia enemmän. Vuonna 2019 teitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta. Määrä oli historiallisen alhainen. Tänä vuonna päällystysmäärien ennakoidaan kohoavan noin 4000 kilometriin. Jos päällystysmäärät pystyttäisiin pitämään joka vuosi yli 4000 kilometrissä, päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi.

Väylien tila vuonna 2030?

Millaisilla väylillä kuljemme sitten kymmenen vuoden päästä? Se riippuu tulevasta rahoituksesta ja sen suuntaamisesta. Jos rahoitus vähenee, vuonna 2030 ihmiset muistelevat lämmöllä, miten hyvässä kunnossa väylät olivat vuonna 2020. Jos taas rahoitus kasvaa, väylien tulevaisuus näyttää kirkkaammalta kuin nykyhetki.

Lue myös nämä:

Väyläviraston pääjohtaja: Miltä liikenneväylien rahoitus näyttää ensi vuonna?

Miten korjausvelka jakautuu eri väylille?

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo muutoksia liikenteeseen