Kaksi miljardia euroa on mittava määrä rahaa ja saamme sillä paljon aikaiseksi. Vastuullamme on 78 000 kilometriä maanteitä, 6000 kilometriä rautateitä ja vesiväyliä 16 300 kilometriä. Kaikki nämä väylät vaativat huolenpitoa.
Kokonaisbudjetistamme valtaosa eli 1,36 miljardia käytetäänkin perusväylänpitoon. Näin huolehdimme väylien päivittäisestä liikennöitävyydestä ja kunnosta sekä pyrimme hillitsemään väylien korjausvelan kasvua. Korjausvelkaa on kurottavana 2,8 miljardin euron edestä, sillä väylien rahoitus on ollut alimitoitettua vuosikausien ajan.
Kulunut vuosi on ollut rahoituksen suhteen kuitenkin myönteinen poikkeus, sillä meille myönnetyllä lisärahoituksella olemme esimerkiksi päällystäneet 4 000 kilometriä maanteitä. Luku on huomattavasti viime vuosia parempi. Arviomme mukaan päällystysmäärien tulisikin olla vuosittain noin 4000 kilometrin luokkaa, jotta päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi.
Väylärahoituksen tulevaisuus näyttää nyt paremmalta kuin vuosiin, sillä kuluvana vuonna hallitus on panostanut aiempaa selvästi enemmän väylien kuntoon. Lisäksi tällä hallituskaudella perusväylänpitoon on tehty erittäin tarpeellinen, pysyvä 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus.
Liikenne12-valmistelu etenee hyvin
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu vuosille 2021-2032 on edennyt erittäin hyvin. Tavoitteena on, että eduskunta voi päättää siitä ensi keväänä.
Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmaan kuuluvat esimerkiksi valtion ja kuntien toimenpiteet sekä liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Alustavan luonnoksen perusteella luvassa on merkittäviä lisäpanostuksia väylien hoitoon ja korjauksiin, sillä suunnitelman tavoitteena on taata koko maan saavutettavuus.
Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja
Lue myös nämä:
Tänä vuonna väylien korjausvelka ei luultavasti kasva
Miten korjausvelka jakautuu eri väylille?
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo muutoksia liikenteeseen