Foorumi perustettiin vuonna 1935, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 1937. Toiminta sai alkunsa pohjoismaisesta kokoontumisesta, joka järjestettiin aluksi harvakseltaan, noin joka toinen vuosi. Nykyisin yhteistyö on tiivistä, ja lisäksi joka neljäs vuosi järjestetään suuri Via Nordica -kongressi. Jäseniä foorumissa on noin 600, ja he edustavat laajasti koko alaa, mm. julkisia organisaatioita, yksityisiä yrityksiä ja korkeakouluja.
”Nykyajan kiireinen työelämä asettaa haasteita asiantuntijoiden ajankäytölle. PTL ry:n onkin löydettävä tehokkaita keinoja osoittaa jäsenilleen, miksi yhteistyöhön kannattaa panostaa”, sanoo Suomen osaston sihteeri Anne Ranta-aho Väylävirastosta. Hänen mukaansa verkosto auttaa etenkin asiantuntijoiden tiedonhankintaa ja ajatusten vaihtoa naapurimaan kollegan kanssa, johtotasolla yhteydet luodaan usein helpommin.
Aktiivinen toiminta työryhmissä
Työryhmät ovat keskeinen osa foorumin toimintaa, ja ne koostuvat sekä pitkäaikaisista että ad hoc -työryhmistä. Työryhmien toimintaa tarkistetaan säännöllisesti, jotta ne kattavat kaikki väylänpidon ajankohtaiset teemat.
”Erityisen aktiivisia ovat olleet liikenneturvallisuuden ja tietekniikan työryhmät. Työryhmien vetäjien rooli on keskeinen, sillä heidän tulee innostaa ja sitouttaa muita jäseniä.” Anne Ranta-aho kertoo, että hektisessä työympäristössä on kehitetty mm. lounas-Teamseja, joissa lyhyessä ajassa jaetaan projektitietoja ja vaihdetaan ajatuksia.
Suomi puheenjohtajamaana seuraavat neljä vuotta
Suomi ottaa puheenjohtajamaan roolin tulevalle neljälle vuodelle kesällä 2024, kun tämänkertainen Via Nordica -kongressi on pidetty Kööpenhaminassa. Puheenjohtajan kapula siirtyy silloin Tanskasta Suomeen. Väylävirastossa on valmisteltu hyvissä ajoin puheenjohtajakauden teemoja. On tärkeää pitää pohjoismaisen yhteistyön suunta hyvänä ja yhdistys vireänä, mikä on oleellista nykyisessä maailmantilanteessa.
”Pohjoismaisen verkoston luominen on PTL ry:n toiminnan parasta antia. Asiantuntijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja kontaktien ylläpitämiseen. Tapaamisissa keskustellaan avoimesti myös epäonnistumisista, sillä muiden kokemukset voivat olla arvokkaita omassa työssä. Kokouksiin matkustamista pyritään nykyään minimoimaan, ja monet keskustelut hoidetaan virtuaalisesti”, Anne Ranta-aho kertoo toiminnasta.
Lue lisää Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumin toiminnasta.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös väylillä
CEF-liikennetuen avulla kaivattuja lisäeuroja infran kehittämiseen
Miten CEF-tuki näkyy hankkeen arjessa?