Hyppää sisältöön

TEN-T-asetuksen uudistus tulossa – verkko laajenee

Julkaistu 23.5.2024

Uudessa asetuksessa Euroopan unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans European Transport Network) kehittämiseksi määritellään Euroopan laajuinen liikenneverkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Uusi asetus tulee voimaan todennäköisesti kesän 2024 aikana.

Kartta uuden TEN-T-asetuksen mukaisesta laajasta liikenneverkosta.

Verkolle mukaan uusia maanteitä ja satamia

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut kartat, joilla näkyy Suomen TEN-T-verkko uuden asetuksen mukaisena. Maanteiden osalta verkolle lisättiin satamayhteydet valtatiellä 25 välillä Hanko–Mäntsälä, valtatie 15 välillä Kotka–Kouvola ja valtatie 12 välillä Rauma–Tampere–Tuulos. Jatkossa myös Turusta Norjaan kulkeva Eurooppatie 8 (E8) on kokonaisuudessaan osa kattavaa verkkoa, kun valtatie 21 Torniosta Norjan rajalle lisätään TEN-T-verkolle.

Ratojen osalta laajennetulle ydinverkolle lisättiin Lentorata, Länsirata-yhteys Helsingistä Turkuun sekä Itärata-yhteys. Oulun satama on jatkossa ydinverkolla. Lisäksi kattavalle verkolle nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat. Pietarsaaren satama ei ole jatkossa enää TEN-T-verkolla.

Suomessa on jatkossa kolme eurooppalaista liikennekäytävää. Aiempien Skandinavia–Välimeri ja Pohjanmeri–Itämeri-käytävien lisäksi Suomeen ulottuu jatkossa Itämeri–Mustameri–Egeanmeri-käytävä, johon kuuluu Suomesta Helsingin satama, Helsinki–Vantaan lentoasema sekä Helsingin seudun kaupunkisolmukohta.

Väylävirasto arvioi TEN-T-asetuksen toteutumista tie- ja rataverkolla

TEN-T-asetuksessa on esitetty tasovaatimuksia TEN-T-verkon väylille.

”Väylävirasto laatii selvitykset, joissa arvioidaan TEN-T-asetuksen vaatimusten täyttymistä tie- ja rataverkolla sekä arvioidaan asetuksen täyttymisen vaatimat investointikustannukset. Selvitykset valmistuvat syksyllä”, kertoo CEF-asioiden johtava asiantuntija Inna Berg Väylävirastosta.

Esimerkiksi ydinverkon teillä ajosuuntien tulee olla eroteltu, eikä tasoliittymiä saa olla. Vaatimuksia on myös muun muassa levähdysalueiden ja raskaan liikenteen pysäköintialueiden tiheydestä. Kattavan tieverkon vaatimukset ovat lievemmät. Jos maantiellä on vuorokausiliikennettä alle 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, vaatimuksista voidaan poiketa.

Suomen rataverkolla on erillisverkkopoikkeus, joka vapauttaa osasta vaatimuksista. Väyläviraston laatimassa tarkastelussa selvitetään myös ratavaatimusten toteutuminen, vaikka niistä on poikkeusmahdollisuus.

Raideleveyden osalta meillä tulee olla suunnitelma uusien ratayhteyksien rakentamisesta eurooppalaiseen raideleveyteen ja arvio olemassa olevien ratojen leveyden vaihtamisesta. Raideleveyden osalta asetus mahdollistaa poikkeuksen hakemisen vaikutusarviointiin pohjautuen. Tämä tarkastelu ei sisälly mainittuun Väyläviraston selvitykseen.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös väylillä

CEF-liikennetuen avulla kaivattuja lisäeuroja infran kehittämiseen

Miten CEF-tuki näkyy hankkeen arjessa?

Kahden maan rajalla rakentaminen vaatii tiivistä yhteistyötä Laurila-Tornio-Haaparanta-ratasosan sähköistämishankkeessa

Yhdessä laadituista standardeista laatua ja luotettavuutta

Pohjoismainen tie- ja liikennefoorumi varmistaa pohjoismaisen yhteistyön muuttuvassa maailmassa