Kuva: Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen rakentaminen on yksi CEF-liikennetukea saaneista väylähankkeista.
Euroopan unionin CEF-ohjelmalla rahoitetaan Euroopan laajuisella liikenneverkolla sijaitsevia hankkeita. CEF-ohjelmia on liikenteelle, energialla ja digitaaliselle infrastruktuurille. CEF-liikennetuessa on neljä kategoriaa. Näistä kolme on Suomen haettavissa: yleinen, sotilaallisen liikkuvuuden tuki ja liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tuki.
Komissio määrittää, millaiset hankkeet ovat tukikelpoisia. Vaatimukset voivat liittyä esimerkiksi ilmastovaikutuksiin tai hankkeen yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen. Pelkästään tukirahojen toivossa hankkeita ei kannata valita, vaan niiden tulee olla tarpeellisia.
”Jäsenvaltion on oltava valmis itse panostamaan hankkeeseen merkittävästi, sillä esimerkiksi yleisen haun rakentamisen tukiprosentti on 30 % ja suunnittelun osalta 50 %. Pelkällä tukirahalla yksikään väylähanke ei tule valmiiksi”, kertoo CEF-asioiden johtava asiantuntija Inna Berg Väylävirastosta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on saanut CEF-liikennetukea yli 500 miljoonaa euroa. Valtaosa tuesta eli noin 300 miljoonaa euroa on saatu neljän vuoden aikana CEF1-liikennetuen loppukaudella sekä CEF2-kaudella, joka on käynnissä vuosina 2021–2027. Tällä ja aiemmalla CEF1-kaudella saaduista tuista ja hankkeista on tarkemmin tietoa Väyläviraston nettisivuilla.
Suomi menestyy hyvin liikennetukien haussa
Kuluvalla CEF2-ohjelmakaudella 2021–2027 Suomi on saanut jo nyt tukea 31 hankkeelle yhteensä 239 miljoonaa euroa. Kausi on vielä kesken, joten saadun tuen määrä luultavasti kasvaa.
”Yli 80 % tukieuroista eli 192 miljoonaa euroa on saatu Väyläviraston hakemuksilla, joilla on haettu tukea sekä valtiolle että yhteistyökumppaneille”, Berg sanoo.
Tukea ovat saaneet esimerkiksi Helsinki–Riihimäen 2. vaiheen ja Kupittaa–Turku kaksoisraiteen rakentaminen. Suomi on saanut myös ainoana maana Euroopassa tukea satamatieyhteyden rakentamiseen eli Oulun Poikkimaantielle.
Sotilaallisen liikkuvuuden tuki toi uusia mahdollisuuksia
Kuluvalla CEF2-ohjelmakaudella tukea on voinut hakea myös sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille. Tällaisiin hankkeisiin Suomi on toistaiseksi saanut tukea noin 74 miljoonaa euroa. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa kriteerit ovat hieman erilaiset kuin muissa CEF-liikennetuen kategorioissa ja tuki on aina 50 prosenttia.
Sotilaallisen liikkuvuuden tuki on mahdollistanut tuen saamisen myös useille tiehankkeille. CEF-liikennetuessa on painotettu ilmastosyistä enemmän rata- ja vesiväylähankkeita.
”Lisäksi sotilaallisen liikkuvuuden tukea on mahdollista saada myös sellaisille hankkeille, jotka ovat esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta tärkeitä, mutta yhteiskuntataloudellisesti vähemmän kannattavia”, sanoo EU-asioiden asiantuntija Esa Suoyrjö Väylävirastosta.
Suomi on menestynyt sotilaallisen tuen haussa mainiosti.
”Onnistumisen edellytyksenä on ollut erinomainen yhteistyö liikennehallinnon sekä puolustushallinnon välillä. Myös muut sidosryhmämme ovat osallistuneet tiiviisti hankkeiden ideointiin. Näin olemme löytäneet rahoitushakemuksiin parhaat hankkeet, jotka hyödyttävät sotilaallisen liikkuvuuden lisäksi myös normaalia liikennettä”, toteaa Suoyrjö.
Sotilaallisen tuen hankkeet ovat painottuneet Pohjois-Suomeen ja Perämeren kaaren alueelle.
Kesällä jännitetään hakujen tuloksia
Vuoden 2023 yleisen haun tulokset julkaistaan heinäkuussa 2024. Tukea Suomesta on haettu ennätykselliset 325 miljoonaa euroa 21 liikennehankkeelle. Kilpailu tuista on tiukkaa.
”Olemme tehneet paljon työtä hakemusten eteen. Väylävirasto hakee tukea yhteistyökumppaneidensa kanssa lähes 110 miljoonaa euroa 11 hankkeelle, joista eniten rahoitusta haetaan Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Nyt on aika jännittää, kuinka paljon työ kantaa hedelmää. Toivottavasti Suomi menestyy tälläkin hakukierroksella”, Berg toteaa.
CEF-liikennetuen kuluva kausi loppuu vuonna 2027, mutta näköpiirissä ei ole infrahankkeille avoimia hakuja, sillä komissio on ilmoituksensa mukaan käyttänyt ohjelmakauden budjettinsa.
Aika näyttää, millaisia liikennetuen mahdollisuuksia Euroopan unioni tarjoaa jatkossa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös väylillä
Miten CEF-tuki näkyy hankkeen arjessa?
Yhdessä laadituista standardeista laatua ja luotettavuutta
Pohjoismainen tie- ja liikennefoorumi varmistaa pohjoismaisen yhteistyön muuttuvassa maailmassa