Hyppää sisältöön

Pääjohtaja Wihlman: Toimiva liikennejärjestelmä vahvistaa huoltovarmuutta ja kilpailukykyä

Julkaistu 23.3.2023

Laadukas ja moderni liikennejärjestelmä on yhteiskunnan hyvinvoinnin, huoltovarmuuden ja toimivuuden perusta. Liikennejärjestelmään sekä väyläverkkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen käytettyjä euroja ei tulisikaan nähdä kulueränä, vaan investointina maamme sisäiseen ja ulkoiseen saavutettavuuteen ja sitä kautta kilpailukykyyn, kirjoittaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Myös vihreä ja digitaalinen siirtymä edellyttävät liikennejärjestelmän kehittämistä, modernit väyläratkaisut ovat tie kohti vähäpäästöisempää, taloudellisempaa ja turvallisempaa liikennettä. Vain toimivat ja turvalliset väylät mahdollistavat maamme elinvoiman, kestävän kasvun ja toimivan arjen myös tulevaisuudessa.

Valtiovarainministeriö esitteli maaliskuun alussa julkaistussa meno- ja rakennekartoituksessa vaihtoehtoisia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Yhtenä mahdollisena säästökohteena esitettiin perusväylänpidon rahoituksen supistamista 300 miljoonalla eurolla.

Tämä on merkittävä summa, jonka vaikutukset väylänpitoon olisivat dramaattiset: ensin teiden ja rataosien kunnossapidon tason lasku, nopeus- ja painorajoituksia tiestölle ja radoille sekä liikenneturvallisuuden heikkeneminen. Varsin pian edessä voisi olla sekä maantie- että rataverkon supistaminen ja päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi.

Säästöt näkyisivät väylillä nopeasti

Väylien hoidosta, liikennepalveluista ja jo päätetyistä investointi- tai peruskorjaushankkeista on mahdotonta saada merkittäviä säästöjä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Rata- ja tieverkolla leikkaukset jouduttaisiin ensisijaisesti kohdistamaan väyläverkon parantamiseen ja esimerkiksi maanteiden ja ratojen rakenteiden ja siltojen korjauksiin. Varsin nopeasti seurauksena olisi siis raju korjausvelan kasvu ja jopa huonokuntoisimpien väyläverkon osien sulkeminen.

Vesiväylänpidosta on niin ikään vaikea löytää merkittäviä säästöjä, jollei puututa talvimerenkulun palvelutasoon. Tällöin vaikutukset maamme elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle olisivat kuitenkin erittäin merkittävät.

Kustannustason nousu lisää korjausvelkaa

Yleisen ja etenkin maanrakennusalan viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneen noin 25 prosentin kustannustason nousun vaikutukset ovat rajut. Perusväylänpidossa vajaan 1,3 miljardin euron ostovoima on tällä hetkellä sama kuin yhden miljardin euron ostovoima vuonna 2020. Niinpä nykyrahoituksella tulee tulevan kesän tieverkon päällystysohjelma jäämään alle 1 500 kilometriin, kun maanteiden korjausvelan vähentämiseksi olisi päällystettävä 4 000 kilometriä vuodessa.

Liikenne 12 turvaa kehittämisen ja rahoituksen jatkuvuuden

Tällä hallituskaudella laadittiin ensimmäinen, parlamentaarisesti valmisteltu valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Tämä ns. Liikenne 12 -suunnitelma sisältää sekä toimenpideohjelman että liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Väyläviraston näkemys on, että väyläverkon perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rahoitus on turvattava tulevalla hallituskaudella Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Lisäksi ostovoiman säilyttämiseksi on etenkin perusväylänpidon rahoitusta välttämätöntä lisätä noin 25 prosentin kustannusnousua vastaavalla summalla.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on jo valmistauduttu suunnitelman päivittämiseen tulevalla vaalikaudella. Liikennejärjestelmän kehittämisen jatkuvuus yli hallituskausien on turvattava ja Liikenne 12 -suunnitelma onkin erittäin hyvä työkalu tähän.

Investointiohjelman päivitys julkaistaan toukokuussa

Väyläverkon investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Ohjelma päivitetään vuosittain.

Vuosien 2024–2031 investointiohjelman luonnoksen lausuntokierros on vastikään päättynyt ja haluankin kiittää kaikkia yli 280 lausunnonantajaa. Saamme lausunnoista arvokasta palautetta ja ehdotuksia siitä, miten voisimme kehittää investointiohjelmaa ja sen laatimisprosessia. Tänä vuonna lausunnoissa nousivat esille erityisesti alueellisen saavutettavuuden parantaminen ja huoltovarmuus.

Väyläviraston investointiohjelma on tarkoitus julkaista toukokuussa 2023. Investointiohjelman hankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta.

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja

Lue myös


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta