Väylävirasto on ottanut käyttöön inframalliaineistojen katseluun ja tarkastukseen tarkoitetun selainpohjaisen BIM-työkalun (https://viewer.vektor.io/). Sen tavoitteena on sekä edistää inframallien hyödyntämistä että yhtenäistää toimitapoja. VT 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeella huomattiin työkalun hyödyt käytännössä.
BIM (Building Information Model) -työkalun käyttöönotto on osa Väyläviraston inframallinnuksen pitkäjänteistä kehitystä, jonka lähtökohtana on, että kaikki hankkeet toteutettaisiin inframallipohjaisesti ja avoimia tiedonhallinnan standardeja mukaillen.
"Kun inframallit ovat käytössä koko väylän elinkaaren ajan aina suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon, saadaan tietomalleista paras hyöty", tiivistää kehittämisyksikön päällikkö Tarmo Savolainen Väylävirastosta.
Työkalu on tarkoitettu sekä Väyläviraston että ELY-keskusten yhteiseen käyttöön.
Ydintavoitteena tietojen yhdistäminen
Inframallinnuksen keskeisimpiin ajatuksiin kuuluu pirstaleisen tiedon siirtäminen standardoituun muotoon. Tietoisuuden lisääminen, yhteiset toimitavat, ohjeet ja järjestelmät sekä toimintasuunnitelma ovat tärkeä osa inframallipohjaisten toimintatapojen laajaa käyttöönottoa. Tavoitteena on, että projektiportaalissa oleva tieto on integraation avulla suoraan tarkasteltavissa BIM-työkalussa. Tieto siirtyy siten portaalista integraatioiden avulla myös muihin järjestelmiin, kuten projekti- ja tiestötietojen tuontiin, katseluun ja hakuun keskittyvään Velho-järjestelmään.
"Tietojen yhtenäistäminen valtavassa tietomeressä on ydintavoitteemme. Kun tietoa saadaan kaikista eri suunnittelu- ja rakentamisvaiheista samaan muotoon, voidaan helposti ottaa oikea tieto käyttöön, eikä tietokatkoja pääse syntymään", inframallintamisen asiantuntija Jenna Ikonen Väylävirastosta selventää.
"Inframallintaminen helpottaa näkemään asioiden suhteet: yhteneväisyydet ja erot. Esimerkiksi inframallintamalla väylärakentamisessa voidaan samaan malliin ujuttaa tietoa sekä suunnittelussa olevasta tiestä ja sitä ympäröivästä ympäristöstä siten, että kaikki tieto on samalla tasolla", Ikonen lisää.
Asioiden suhteet selkeiksi
Keskitetyn työkalun taktiikalla voidaan tarkastella lähtö -ja suunnitteluaineistoja sekä katsella yhdistelmämalleja ja toteuma-aineistoa. Se havaittiin käytännössä Vt 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeella, jossa työkalu muuntautui niin suunnittelun ja muokkauksen kuin johtamisen tarpeisiin. Työkalun avulla analysoitiin riskejä, tarkasteltiin väliaikaisia ja suunniteltuja rakenteita, saatiin tietoa maastosta sekä siitä, miltä hankinnan kohde käytettävissä olevalla tiedolla eri kategorioissa eli valmistelussa, kilpailutuksessa, rakentamisessa ja takuuaikaisessa toiminnassa näyttää.
”Hankkeen tiesuunnitelma ei vielä ollut inframallipohjaisesti käytettävissä, mutta muutimme suunnitelmaa ja saimme siten otettua BIM-työkalun käyttöön heti aluksi. Käytännössä huomasimme työkalun helpottavan työntekoa, sillä saimme alusta loppuun tiedon yhtenäiseen muotoon, niin että koko hankkeen ajan käytössämme oli yksi työkalu, jota pääsivät kaikki osapuolet hyödyntämään”, BIM-asiantuntija Ari Mäkelä Väylävirastosta selventää.
BIM-työkalun käyttöönoton myötä ei siis tarvita erillisiä katselutyökaluja eri aineistojen tarkasteluun, vaan sama ohjelmisto taipuu sekä lähtö- ja suunnitteluaineistojen tarkasteluun että yhdistelmämallin ja toteutusaineiston katseluun.
”Ei päivääkään ilman BIMiä”
Muutamassa vuodessa vauhdilla kehittynyt järjestelmä täydentyy automaattisella mallin tarkastusominaisuudella, mikä parantaa erityisesti suunnittelun ja muun datan laadunhallintaa. Tiedon ytimessä oleva standardoitu metatieto tekee tarkastamisesta vaivatonta. Käytännössä työkalun esittää metatiedot sisältävän aineiston ominaisuudet näkymissä, mikä helpottaa asioiden keskinäistä vertailua ja yhteen sovittamista. Tiedot tulevat koneluettavaan ja yhdenmukaiseen muotoon.
”Enää ei mene päivääkään ilman BIM-työkalua, ollaanpa sitten tekemisissä oman väen, konsulttien tai urakoitsijan kanssa. Nyt kaikki pelaavat mallien kautta, eikä enää mennä paikasta toiseen mappi kainalossa. Yhteisen näkymän kautta asiat ovat selkeämmin esitettävissä ja niiden väliset suhteet tulevat ilmi. Se hyödyttää esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, joissa pystytään työkalun avulla havainnollistamaan todellisia tilanteita esimerkiksi liikennejärjestelyistä ja näyttää mallista, miltä rakentamisen lopputulos näyttää”, inframallinnuksen puolesta puhuva Mäkelä kehuu.
Tavoitteena on saada inframallipohjaisuus entistä vahvemmin osaksi suunnittelua ja rakentamista. Työkalun käyttö helpottuu ja sen hyödyt tulevat paremmin esiin, kun se saadaan projektiin mukaan jo alkutekijöistä. Väylävirastossa koulutetaan parasta aikaa niin ELY-keskusten kuin viraston omaa väkeä asian tiimoilta.
”Inframallipohjaisuuden hyödyntäminen on kuin veisi viestikapulaa eteenpäin. Työkalusta saadaankin paras hyöty irti, kun se on mukana koko hankkeen elinkaaren rikastamassa tietoa ja parantamassa laadunvalvontaa koko matkan, ja silloin ollaankin projektiportaalin ja työkalun ytimessä: hajanainen monen työkalun pakki muuttuu yhden luukun periaatteeksi”, summaa Mäkelä.
Lue myös
- Pääjohtaja Wihlman: Toimiva liikennejärjestelmä vahvistaa huoltovarmuutta ja kilpailukykyä
- Suomi kulkee liikenneverkkojen digitaalisen mallintamisen kärkijoukoissa
- Analytiikka jalostaa tietoa päätösten pohjaksi
- Mitä sinun tulisi tietää väylähankkeiden arvioinnista?
- Väyläkortit uudistuvat digitaalisiksi
- Väylähankkeiden lakisääteisten suunnitelmien käsittely ja vuorovaikutus sujuvasti uudessa palvelussa