Tampereella ratikan suunnittelu ja rakentaminen oli Tampereen kaupunkiseudun ja valtion yhteishanke. Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy.
Valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) kanssa sopimuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL). Yhteistyössä syntyvät sopimukset tuovat muun muassa parannuksia tuhansien ihmisten liikkumiseen.
MAL-sopimus ei ole sanana välttämättä kovin monelle tuttu, mutta sopimusten vaikutukset todennäköisesti ovat. Esimerkiksi Tampereella ratikan suunnittelu ja rakentaminen oli Tampereen kaupunkiseudun ja valtion yhteishanke. Hyvä yhteistyö jatkuu, sillä reitin laajentaminen Pirkkalaan ja Linnainmaalle on jo rakenteilla.
Ratikka on hyvä esimerkki yhteishankkeesta, jonka positiiviset vaikutukset ovat yllättäneet jopa asiantuntijat. Matkustajaennusteet ovat menneet rikki ja rakentaminen ratikkareitin varrella on ollut vauhdikasta. Ratikan myötä Tampereelle on rakennettu täysin uusia asuinalueita. Vanhatkin alueet ovat kehittyneet. Esimerkiksi Kalevan alue on uudistunut vauhdilla. Kehitys taas on houkutellut ratikan varrelle uusia liikkeitä ja ravintoloita.
Ja tämä kaikki on tapahtunut nopeasti, sillä ratikan liikennöinti alkoi elokuussa 2021. Vaikka kehityksen vauhti on ollut yllättävän kova, ei kyse ole sinänsä yllätyksestä – juuri tätä tavoiteltiin.
”Ratikka ei ole pelkkä liikennehanke, vaan kaupunkikehityshanke”, kertoo suunnittelujohtaja Jukka Lindfors Tampereen kaupungilta.
Kestävässä kaupunkikehityksessä pyritään varmistamaan, että esimerkiksi asunnot, työpaikat ja palvelut sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kun nämä asiat toteutuvat, yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää ja liikkumisen tarvetta vähentää. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne mahdollistaa kattavammat palvelut sekä luo paremmat mahdollisuudet kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Kun kestävien liikkumistapojen käyttö on houkuttelevampaa, liikenteen päästötkin vähenevät.
Lopputuloksena syntyy parempaa kaupunkiympäristöä. Tampere on tästä elävä esimerkki. Lopputulosta on mukava ihailla, mutta miten matka sinne on kulkenut?
Yhteistyössä mahdollista
MAL-sopimuksissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on löytää kaupunkiseutujen kasvua ja saavutettavuutta tukevia liikenneinvestointeja. Valtio osallistuu hankkeiden rahoitukseen ja vastineeksi kaupunkiseudut sitoutuvat muun muassa luomaan edellytykset asuntotuotannolle ja kestävälle liikennejärjestelmälle.
”Yhteinen tahtotila ja näkemys valtion sekä kuntien kesken on tärkeä löytää. Siksi meillä on esimerkiksi erilaisia liikennejärjestelmän kehittämiseen erikoistuneita yhteistyöryhmiä kuntien kanssa. Keskusteluiden pohjalta löydämme yhteiset tavoitteet ja pystymme priorisoimaan niitä”, sanoo liikennejärjestelmä ja esisuunnittelu -yksikön päällikkö Erika Helin Väylävirastosta.
Väylävirasto on valtion puolesta MAL-sopimuksissa yksi tärkeistä sopijaosapuolista. MAL-sopimuksissa on monia toimenpiteitä liittyen Väyläviraston vastuulla oleviin maanteihin ja rautateihin, joten yhteistyötä tarvitaan.
Yhteistyö kuntien ja Väyläviraston kesken on jatkuvaa. Alueellisia liikennejärjestelmäryhmiä on useita ja jokaiseen niistä on nimetty Väylävirastosta oma asiantuntija. Näin keskusteluyhteys ja paikallistuntemus saadaan syvemmälle tasolle.
Jatkuvan yhteistyön takia yhteisymmärrys poliittiseen päätöksentekoon asti edistettävien hankkeiden suhteen on löytynyt kohtalaisen hyvin. Kompromisseilta ei kuitenkaan voida välttyä, sillä resurssit ovat rajalliset. Siksi on myös tärkeää, että kaupunkiseudun kunnat katsovat samaan suuntaan.
”Kun alueen liikennehankkeet tukevat toisiaan, saamme paremmin irti hyötyjä ja synergiaetuja. Tampereen seudulla yhteistyö on tiivistä. Esimerkiksi lähijunaliikennettä ja sen edellytyksiä olemme kehittäneet yhdessä alueen muiden kuntien ja valtion kanssa”, sanoo Tampereen suunnittelujohtaja Lindfors.
Tampereen seudun lähijunaliikennettä tukevista MAL-hankkeista hyviä esimerkkejä ovat vuonna 2021 valmistunut Tesoman seisake sekä nyt rakennusvaiheessa oleva Nokian ratapihan parantaminen. Kuluvalla MAL-sopimuskaudella Tampereen seudun ykköshanke on raitiotien rakentamisen jatkaminen.
Havainnekuva ratikasta sillalla ylittämässä valtatietä 9. Kuva: Pirkkala-Linnainmaa hankesuunnitelma ja WSP.
Työ jatkuu
Valtio ja suurimmat kaupunkiseudut päivittivät vuoden 2024 lopussa MAL-sopimukset. Sopimuskausi on 12 vuotta, mutta sopimuksia päivitetään neljän vuoden välein, jolloin sovitaan seuraavan nelivuotiskauden toimenpiteistä. Vaikka seuraavan kerran MAL-sopimuksia päivitetään vasta vuonna 2027, ei MAL-asioissa jäädä laakereille lepäämään.
”Nyt edistämme sovittuja toimenpiteitä, joihin lukeutuu niin suunnittelua kuin rakentamistakin. Lisäksi yhteistyöryhmissä katsomme jo pitkälle tulevaisuuteen ja mietimme, millainen väyläverkko mahdollistaisi kaupunkiseuduille kestävän kasvun. Uskon, että yhteistyössä ratkaisut löytyvät jatkossakin”, Helin sanoo.
PS. Tulevaisuudessa MAL-hankkeet on tarkoitus esittää myös Väyläviraston investointiohjelmassa. Näin valtion edistämien väylähankkeiden kokonaisuuden hahmottaminen voi olla jatkossa aikaisempaa helpompaa.
Faktoja MAL-sopimuksista
| • | Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. |
| • | Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. |
| • | MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. MAL-sopimuksilla pyritään myös varmistamaan kaupunkiseutujen kasvun ja saavutettavuuden edellytykset. |
| • | Keskeisiä keinoja ovat riittävä asuntokaavoitus, tarpeita vastaava asuntotuotanto sekä kasvua tukevat infrastruktuuri-investoinnit. |
| • | Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kanssa MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2011. Sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. |
| • | Vuonna 2024 sopimukset päivitettiin vuosille 2024–2035 ja toimenpiteet vuosille 2024–2027. |
| • | Faktalaatikon lähde: ympäristöministeriö Lue myösPääjohtaja Wihlman: Toimiva ja turvallinen väyläverkko ei synny ilman yhteistyötä |