Kuva: On todella tärkeää tutustua ihmisiin, joiden kanssa tehdään parhaimmillaan vuosikausia töitä, sanoo Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi.
Rakennusalalla rakentava yhteistyö ei ole aina ollut itsestäänselvyys, vaan alan kulttuuria on perinteisesti moitittu jopa vastakkainasettelusta. Kulttuurin muuttaminen on hidasta mutta kannattavaa, ja toimivan yhteistyön merkitys onkin nykyään alalla jo melko laajasti ymmärretty. Hyvin toimiva yhteistyö luo vahvan perustan tehokkaalle työskentelylle, parantaa tuloksellisuutta ja vahvistaa työilmapiiriä.
Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemen mukaan nämä ovat lähtökohtia sille, miksi yhdessä tekemisen tapoja on herätty miettimään myös väylähankkeissa. Väyläviraston tavoitteena on lisätä yhteistoiminnallisuutta kaikenlaisissa hankkeissaan. Yksi tapa siihen on hankkeen alkuvaiheessa järjestettävä tilaajan ja palveluntuottajien yhteinen yhteistyövalmennus, joista Väylävirasto ja yhdeksän ELY-keskusta on solminut yhteisen puitesopimuksen kahdeksan valmennuksia järjestävän palveluntuottajan kanssa.
”Jos energiaa kuluu riitelyyn, se on aina jostain muualta pois. Meillä on paljon onnistumisia allianssihankkeissa, joissa yhdessä tekeminen on keskeistä ja siihen panostetaan. Näiden kokemusten pohjalta halusimme tuoda yhteistoiminnallisuutta myös perinteiseen urakointiin sekä suunnittelun ja kunnossapidon hankkeisiin. Suositeltavaa on toki käyttää valmennusta myös esimerkiksi IT-projekteissa”, Petäjäniemi kertoo.
Valmennuksen ytimessä avoin viestintä ja ongelmanratkaisu
Yhteistyövalmennuksen tavoitteena on vahvistaa hankeorganisaatiossa avointa viestintää, ryhmädynamiikan ymmärtämistä, ongelmanratkaisutaitoja ja konfliktien hallintaa. Tarkoituksena on, että noin yhden työpäivän kestävään valmennukseen osallistuvat kaikki hankkeen avainhenkilöt sekä tilaajan että palveluntuottajien puolelta. Yhteistyövalmennus järjestetään ideaalitilanteessa hankkeen käynnistymisvaiheessa, kun projektiorganisaatio on juuri muodostettu ja ihmiset alkavat tutustua toisiinsa.
”Työyhteisöt eivät meillä muodostu pelkästään oman organisaation sisällä, vaan ne rakentuvat myös erilaisissa hankkeissa ja projekteissa, jotka voivat olla pitkäkestoisiakin. Siksi on tärkeää, että tilaaja ja palveluntuottajat sitoutuvat yhteisiin toimintatapoihin heti hankkeen alusta alkaen”, Petäjäniemi sanoo.
Valmennuksessa harjoiteltavien taitojen vahvistaminen luo vahvan perustan menestyksekkäälle yhteistyölle erilaisissa organisaatioissa ja tiimeissä. Parantamalla viestintätaitoja, vahvistamalla ryhmädynamiikkaa, hallitsemalla konflikteja ja luomalla luottamusta voidaan saavuttaa parempia tuloksia ja työskennellä tehokkaasti yhdessä.
”Lean-filosofian yksi keskeinen periaate on ’respect people’ eli ihmisten keskinäinen kunnioittaminen. Tämä voi olla toisille luontaisempaa kuin toisille, joten aihetta on hyvä myös harjoitella. On todella tärkeää tutustua ihmisiin, joiden kanssa tehdään parhaimmillaan vuosikausia töitä. Alun panostus maksaa varmasti itsensä takaisin ja valmennuksen myötä myös sitoutuminen hankkeeseen paranee”, Petäjäniemi kiteyttää.
Kokemukset myönteisiä – valmennus antaa hyvät lähtökohdat yhteisen hankkeen toteutukselle
Ensimmäisistä yhteistyövalmennuksista saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä tilaajat että palveluntuottajat ovat raportoineet valmennusten parantaneen yhteistyötä ja vähentäneen epäselvyyksiä.
”On ollut hienoa kuulla palautetta, jossa ihmiset sanovat, etteivät olisi uskoneet valmennuksesta olevan näin paljon hyötyä. Osa on todennut, että kannatti uhrata yksi työpäivä tähän. Esimerkiksi ELY-keskuksissa yhteistyövalmennus on ollut jo melko laajastikin käytössä maanteiden hoitourakoissa, mistä heille iso hatunnosto”, Petäjäniemi iloitsee.
Myös Väyläviraston Vt 9 Lotteinen–Jännevirta -hankkeen projektipäällikkö Harri Liikasella on yhteistyövalmennuksesta vain hyvää sanottavaa. Päivän mittainen valmennus pidettiin hänen hankkeellaan viime vuoden helmikuussa, kun meneillään oli käynnistämisvaihe. Urakkasopimus oli laadittu, mutta rakentamistöiden alkuun oli vielä pari kuukautta.
Vt 9 Lotteinen-Jännevirta -hankkeessa on saatu hyviä kokemuksia yhteistyövalmennuksesta. Kuva hankkeen siltatyömaalta.
”Aina kun uusi hanke alkaa, kokoontuu myös uusi porukka. Osa voi olla toisille tutumpia entuudestaan kuin toiset. Valmennuksen myötä pääsimme tutustumaan toisiimme ja sopimaan yhteisiä pelisääntöjä asioihin”, Liikanen kertoo.
Vt 9 Lotteinen–Jännevirta -hankkeen yhteistyövalmennukseen osallistui noin 20 henkilön porukka, jossa oli edustettuna tilaajaosapuolet, rakennuttajakonsultti ja urakoitsija. Liikanen piti arvokkaana sitä, että hankkeen alussa ei heti lähdetty ratkomaan teknisiä asioita, vaan keskityttiin ensin tutustumisen ja yhteistyön äärelle.
”Projektit ovat aina ihmisten välistä yhteistyötä, jolloin myös ihmisten välinen toiminta korostuu. Olennaista on pyrkiä ymmärtämään toisen osapuolen perspektiiviä sekä sitä, millainen vaikutus on sillä, miten asioita käsitellään”, Liikanen kiteyttää.
Käytännön tasolla yhteistyövalmennus oli tiivis päivä, jonka aikana läppäriä ei sopinut vilkuilla ja puhelimet laitettiin äänettömälle.
”Käsittelimme monenlaisia aiheita yhteistyön peruspilareiden ympärillä. Ohjelmassa oli sekä teoriaa että käytännön harjoituksia. Ennen valmennusta kävimme sen toteuttajan kanssa taustakeskustelun siitä, minkälainen hanke ja porukka tässä on kyseessä. Onkin tärkeää, että yhteistyövalmennus voidaan räätälöidä kunkin hankkeen tarpeisiin”, Liikanen sanoo.
Kysyttäessä sitä, järjestäisikö Liikanen yhteistyövalmennuksen hankkeessaan uudelleen, on vastaus savolaisittain käänteispositiivinen: ”Miksipä en, ei siitä ainakaan haittaa ole.”
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Toimiva ja turvallinen väyläverkko ei synny ilman yhteistyötä
Päällysteohjelmaa tehdään tiiviissä yhteistyössä
Mikä on MAL-sopimusten merkitys liikenteelle ja kaupunkien kehittymiselle?