Kiertotalouden green deal -sitoumus syntyi yhteistyössä

Julkaistu 27.3.2025

Tietöitä, ratasiltojen peruskorjauksia, satamaväylien syventämisiä ja paljon muuta – Väylävirasto on yksi suurimpia tilaajaorganisaatioita Suomessa. Kun Väylävirasto kiristää ympäristövaatimuksiaan toimittajilleen ja urakoitsijoilleen, tällä on valtava vaikutus.

Infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava ja kiertotalouden asiantuntija Henna Teerihalme.

Kiertotalouden edistäminen on Väylävirastolle tärkeää. Kuvassa infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava ja kiertotalouden asiantuntija Henna Teerihalme.

Tuore kiertotalouden green deal -sitoumus ja työohjelma ovat syntyneet Väylävirastossa yhteistyönä. Kiertotalouden asiantuntija Henna Teerihalme ja infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava ovat kantaneet päävastuun sitoumuksen työstämisestä lähettämiseen asti.

"Sitoudumme edistämään kiertotaloutta väylähankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä väylien kunnossapidossa", Teerihalme kertoo.

Viime kesänä otettiin käyttöön suunnittelun kiertotalousosaamiskriteeri ja sitä kehitetään edelleen. "Tavoitteena on, että Väylävirasto tilaajana tukee koko infra-alan kiertotalousosaamisen kehittymistä", Kajava huomauttaa.

Kiertotalous kuuluu hankkeisiin ja väylänpitoon

Väylävirastossa vastikään käyttöön otettu Kiertotaloussuunnitelman sisältö ja laadinta -ohje tukee sitoumusta. "Jatkossa tämä suunnitelma laaditaan vähintään kaikissa niissä tie- ja ratahankkeissa, joissa tehdään hankearviointi. Tavoitteena on, että kiertotaloutta edistävät käytännöt ja ohjeistus ovat käytössä kaikissa suunnitteluhankkeissa", Kajava selostaa.

"Hankkeessa voimme esimerkiksi hyödyntää syntyviä massoja ja kehittää massakoordinaatiota. Käytämme uudelleen materiaaleja, kuten kiskoja, sepeliä tai pölkkyjä. Kierrätämme purkumateriaaleja sekä käytämme rakentamisessa uusiomateriaaleja", Teerihalme listaa.

Myös väylänpidossa edistetään kiertotaloutta vaikkapa materiaaleja kierrättämällä. "Kiskojen tai pölkkyjen elinkaari voi jatkua vähäliikenteisellä radalla, ja sitä kautta saadaan sekä ympäristö- että kustannushyötyjä", Teerihalme toteaa. Tiepäällysteistä suuri osa on nykyisin uusiopäällysteitä. Päällysteisiin käytettävien lisäaineiden käyttö ei saa haitata päällysteen uusiokäyttöä eikä heikentää myöhemmin uusiokäsitellyn päällysteen ominaisuuksia.

Kaksikko on miettinyt kierrätyksen lisäksi materiaalien käytön kokonaisvaikutusta. ”Oikeasti pitäisi pohtia, miten materiaalit saadaan pidettyä käytössä mahdollisimman pitkään ja säilyttää niiden arvo. Kierrätysasteen mittaaminen on tärkeää, mutta lisäksi tarvitaan muita mittareita kiertotalouden edistämiseksi”, Teerihalme korostaa.

Kiertotalous kytkeytyy moneen

Teerihalmeen ja Kajavan läheinen yhteistyö on tarpeen, sillä monet kiertotalouden työohjelman toimenpiteistä tulevat todeksi vasta viraston hankkeissa. Siksi tavoitteissa on pidettävä huolta siitä, että ne eivät ole epärealistisia vaan aidosti toteutettavissa.

Teerihalmeen tehtävä onkin varmistaa, että Väyläviraston toiminnassa keskitytään kiertotalouden kannalta olennaisimpiin asioihin. Hän arvioi toimenpiteiden vaikuttavuutta ja haarukoi niistä vaikuttavimmat vietäväksi eteenpäin – yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Työohjelmaan suunnitelluista toimenpiteistä Kajava osaa parhaiten ottaa kantaa, mitä pitää huomioida hankkeissa. ”Olen linkki ympäristöyksikön asiantuntijoiden ja Väyläviraston hankkeiden välillä ja pidän projektipäälliköt ajan tasalla kehitystyöstä. Yhdessä yritämme parantaa käytäntöjä ja selkeyttää ohjeistuksia”, Kajava toteaa.

Teerihalme tuo oman kiertotalousnäkökulmansa muiden yksiköiden ympäristötoimiin. Hän on huomannut, että kiertotalous kytkeytyy miltei kaikkiin toimintoihin. Esimerkiksi omavalvontalomakkeen kysymyksiä katsotaan yhdessä, ja kiskojen kierrätysohjeessa vahvistettiin kiertotalousnäkökulmaa.

”Kolmisen vuotta sitten liityimme päästöttömät työmaat green deal -sopimukseen, ja sen mukaisesti urakkaohjelmiin on esimerkiksi sisällytetty työkoneiden ja kuljetuskaluston päästövaatimuksia. Nyt starttaa kiertotalouden green deal. Näin voimme vähitellen viedä koko rakennusalaa oikeaan suuntaan”, Kajava huomauttaa.

Aiheesta lisätietoa: Kiertotalouden green dealiin viisi uutta sitoutujaa