Kuten Väyläviraston visio kertoo, mahdollistaa toimiva väyläverkko Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun. Tärkeässä osassa toimivaa väyläverkkoa on maanteiden talvikunnossapito, joka pitää yhteiskunnan pyöriä pyörimässä myös hankalammissa olosuhteissa.
Maanteiden talvihoito palvelee elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeita. Sen vaikutukset kuitenkin ulottuvat ainakin välillisesti koko yhteiskuntaan – esimerkiksi terveydenhuollon kantokykyyn, joka on ollut ajankohtainen puheenaihe koko koronaviruspandemian ajan. Talvikunnossapito siis ehkäisee omalta osaltaan onnettomuuksia, joista voisi koitua ruuhkaa sairaanhoitoon - inhimillisestä kärsimyksestä ja muista kustannuksista puhumattakaan.
Ennakointi auttaa onnistumaan herkässä lajissa
Talvikunnossapito on herkkä laji, sillä sen tulokset ovat jatkuvasti kaikkien tienkäyttäjien nähtävillä. Tärkein osa maanteiden talvihoidon onnistumisessa on ennakointi.
”Etenkin liukkaudentorjunta on aina mahdollisimman ennakoivaa. Esimerkiksi moottoriteiden suolaus tehdään jo ennakkoon, jottei liukkautta pääsisi syntymään ollenkaan”, kertoo kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.
Meteorologit ovat tärkeässä asemassa sään ennustamisessa. Ennusteet ovat kuitenkin vain yksi osa datakokonaisuutta, jota saadaan myös esimerkiksi tiesääasemien ja kelikameroiden avulla.
”Eri tiedot yhdistämällä saadaan hyvä kuva siitä, mitä tieverkolla tapahtuu lähiaikoina. Kunnossapidon toimenpiteiden aloittamisessa suuressa roolissa ovat kelikeskukset, jonka tilannekuvan perusteella tehdään päätöksiä mahdollisimman ennakoivasti”, Nygård jatkaa.
Talvihoidon palvelutason toteutumisesta huolehtivat paikallisten ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet, jotka tilaavat teiden kunnossapidon.
Tavoitteena turvallisuus ja liikenteen sujuvuus
Talvihoidon toimintalinjat uudistettiin vuonna 2018, ja uudet linjaukset astuvat voimaan urakoissa viimeistään vuonna 2023. Tärkeimpänä tavoitteena on tietysti tielläliikkujien turvallisuus ja liikenteen sujuvuus, kuten ennenkin.
”Uusissa toimintalinjauksissa korostuvat esimerkiksi hyödyt elinkeinoelämälle ja raskaalle liikenteelle sekä työmatkaliikenteelle. Se kertoo yhteiskunnan toimivuuden olevan maanteiden talvihoidon prioriteettilistan kärjessä”, Nygård toteaa.
Väyläviraston teettämien kyselyjen perusteella voidaan todeta, että kokonaistyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on noussut viime vuosina sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen keskuudessa.
”Lisäksi asiakaspalautteen määrä talvihoidosta on vähentynyt joka vuosi vuosina 2018-2021. Nämä asiat kertovat, että tehdyt muutokset talvihoidon laatuun ja urakkamalliin ovat tuottaneet tulosta”, Nygård sanoo.
”Miksi lumiaura ei ole käynyt vielä meillä?”
Kuten väliotsikon kuvitteellinen sitaatti kertoo, herättää maanteiden talvikunnossapito usein myös tunteita. Etenkin silloin, jos sen oman lähiväylän auraaminen kestää lumisateen jälkeen hieman kauemmin.
Väylän merkitys, liikennemäärä ja -koostumus määrittävät talvihoidon palvelutason, ja tiet on luokiteltu eri talvihoitoluokkiin. Esimerkiksi korkeimmissa talvihoitoluokissa tiet pidetään lähtökohtaisesti paljaina ympäri vuoden.
”Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2-3 tunnissa, vähäliikenteisiltä teiltä 5-6 tunnissa. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä olisi lunta muutamaa senttiä enempää”, Nygård selvittää.
Hoitoluokkien mukaiset laatuvaatimukset eivät kuitenkaan ole voimassa esimerkiksi lumimyräköiden aikana. Tällöin hoitourakoitsija tekee työtä koko kalustolla jatkuvasti, ja tiet hoidetaan kuntoon olosuhteiden palauduttua normaaliksi. Lisäksi laatuvaatimustenkin mukaan esimerkiksi tien maksimilumisyvyys voi ylittyä, kun lunta sataa yli 10 cm neljän tunnin aikana tai on kinostava keli eli tuulta yli 8 m/s.
Tiesitkö? Rataverkollakin tehdään jatkuvaa talvikunnossapitoa, vaikka suurin osa työstä ei matkustajille näykään. Suuri osa kunnossapitotyöstä tehdään yöaikaan ”piilossa”, kun liikennettä on vähän tai ei ollenkaan. Urakoitsijoilla on keskeinen rooli taistelussa lunta ja jäätä vastaan. Yhteistyö niiden, Väyläviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieliikenteen harjoittajien kesken on tärkeää.
Lue lisää:
Teiden sekä kävelyn ja pyöräilyn väylien talvihoito
Rataverkon talvihoito
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Toimiva väyläinfra palvelee yhteisiä tarpeita
Väyläomaisuuden hallinta on tiedon ja taidon ketterää kunnossapitoa
Infran merkitys elinkeinoelämälle - toimintavarmuus ja kustannustehokkuus korostuvat
Kuka pääsee ja minne? - Toimiva infra takaa liikennejärjestelmän saavutettavuuden