Suomi kytkeytyy osaksi kansainvälisiä markkinoita satamien ja muiden rajanylityspaikkojen kautta. Raaka-aineita tuodaan tehtaille ulkomailta tai eri puolilta Suomea ja varastot ovat liikkeessä pyörillä, kiskoilla ja aluksissa matkalla määränpäähänsä. Talousalueet yhdistyvät keskenään ja mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen. Harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen Suomessa kuljetukset korostuvat elinkeinoelämän toiminnassa. "Logistiikkaketjut on trimmattu tehokkaiksi, koska ne muodostavat yrityksille huomattavan kustannuserän, toimialasta riippuen keskimäärin 13,5 % liikevaihdosta. Toisaalta aikataulutettu ja säännöllinen liikenne on osa koko tuotantoketjua", sanoo asiakkuusyksikön päällikkö Anu Kruth.
Elinkeinoelämän odotuksissa korostuukin nykyisen väyläverkon toimintavarmuus, käytettävyys ja kunto. "Pääväyläverkko on luonnollisesti keskeinen, mutta kuljetuksille pääväyläverkon ulkopuoliset tie- ja ratayhteydet ovat myös merkittäviä. Myös alempiasteisen ja vähäliikenteisemmän verkon pitää olla liikennöitävässä kunnossa. Kuljetusketju muodostuu usein väyläverkon eri osista ja kuljetustarpeet voivat muuttua nopeastikin. Toimiva väyläverkko tuo tarvittavaa joustoa", kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas.
Väyläverkon toimivuuden varmistaminen ja asiakastarpeiden tunteminen ovat Väyläviraston keskeisiä tehtäviä. Jäänmurron, väyläverkon kunnossapidon ja rakentamishankkeiden lisäksi tiedon jakaminen ja vaihtaminen korostuvat. "Teiden ja ratojen kunnostustöiden ajoitus ja niistä tiedottaminen ovat oleellisia tuotannollisten häiriöiden minimoimiseksi. Toisaalta tieverkon täsmähoitoa voidaan suunnitella, jos liikennemäärään on tulossa yllättävä piikki. Tämä edellyttää säännöllistä keskustelua ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken", Kruth korostaa.
"Laajemmin toimintaympäristön muutoksista keskustellaan myös maakuntien ja kuntien kanssa. Maankäyttöä ja liikenteen yhteensovitusta tehdään sekä elinkeinoelämän että yhdyskuntarakenteen tarpeita huomioiden", Hallikas täydentää.
Vähemmällä enemmän, myös elinkeinoelämän kuljetuksissa
Liikenteen päästöjen hillitsemisen näkökulmasta tärkeää on liikkumisen ja kuljettamisen tarpeisiin vaikuttaminen. "Yritykset ovat etsineet aktiivisesti keinoja kuljetusten ympäristöpäästöjen vähentämiseksi, esimerkkinä tiivis yhteistyö vajaiden kuormien välttämiseksi. Kuljetuskustannusten lisäksi yhteistyötä draivaa vahvistuva ympäristövastuullisuus", Anu Kruth kertoo. Jakeluvirtojen yhdistämisen ja käyttöasteen maksimoinnin lisäksi keinoja ovat mm. kuljetusmuotovalinnat, vähäpäästöiset käyttövoimat, biopolttoaineet, kalustoratkaisut ja CO2-päästöjen seuraaminen.
Väylävirasto voi vaikuttaa esimerkiksi rataverkon akselipainoihin ja pitkät junat mahdollistaviin raidepituuksiin, meriväylien leventämiseen ja syventämiseen, pitkille yhdistelmärekoille riittävän väljiin liittymiin ja levähdysalueisiin. Isot lastit parantavat kustannustehokkuutta ja vähentävät ympäristökuormaa. "Infrasuunnittelulla ja toimenpiteiden ohjelmoinnilla tuomme tarpeita rahoitettavien kohteiden joukkoon, jotta väyläverkko voi osaltaan tukea ympäristöpäästöjen vähentämistä myös elinkeinoelämän kuljetuksissa", Kristiina Hallikas sanoo.
Elinkeinoelämälle on tärkeää koko kuljetusketjun toimivuus. Toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden eteen tehdään töitä tuhansilla kilometreillä tuhansien toimijoiden voimin joka päivä. Näin osaltamme turvaamme Suomen logistista kilpailukykyä.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Toimiva väyläinfra palvelee yhteisiä tarpeita
Väyläomaisuuden hallinta on tiedon ja taidon ketterää kunnossapitoa
Kuka pääsee ja minne? - Toimiva infra takaa liikennejärjestelmän saavutettavuuden