Tiedon tärkeä rooli
Väylien omaisuudenhallinta tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna sitä, että omaisuus pidetään liikenteellisiä tarpeita vastaavassa kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Tällä tavoin pyritään myös maksimoimaan väyläomaisuuteen sijoitetusta rahoituksesta saatavat hyödyt.
”Rahoituksen suhteen Väylävirastolla on se etu, että vaikka budjetti saattaa vaihdella vuosittain voimakkaastikin, niin yksityiseen sektoriin verrattuna nämä vaihtelut ovat julkisella puolella usein merkittävästi vähäisempiä”, kertoo väyläomaisuuden hallinnan johtavana asiantuntijana toimiva Vesa Männistö.
Haasteellisinta omaisuudenhallinnassa onkin usein rahoituksen riittävyys, jolloin tärkeään asemaan nousevat tarpeeksi hyvät keinot hallita omaisuutta. Hyviä keinoja on paljon, mutta kärkipäässä ovat riittävät tiedot väylistä ja niiden käyttötarpeista sekä myös riittävä osaaminen näiden tietojen hyödyntämiseen päätöksenteossa.
Nykypäivänä merkittävä osa omaisuutta ovatkin tieto ja tietojärjestelmät, joiden arvoa ei kannata unohtaa. Myös tiedon kunnossapidosta täytyy pitää huolta ja sitä tulee päivittää vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Tärkeää on myös, että saatavilla on tarpeeksi hyvää ja nykyaikaista osaamista, eli ammattilaisia, jotka pitävät huolta väyläverkosta tulevaisuudessakin.
Väyliin liittyviä tietoja on jo kauan mitattu, tallennettu ja analysoitu digitaalisin keinoin. Jatkossa digitaalisuuden kehittyessä saadaan entistä tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa väylistä ja liikenteestä, mikä mahdollistaa mm. ennakoivan kunnossapidon tehokkaamman hyödyntämisen.
Omaisuutta hallitaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
Omaisuudenhallinnassa haasteita aiheuttavat myös toimintaympäristön muutokset, jollaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos tai muutokset poliittisessa päätöksenteossa sekä materiaalien hinnassa ja saatavuudessa.
”Esimerkiksi ilmastonmuutokseen on sopeuduttava niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä lisäämällä tarvittavia toimenpiteitä sekä päivittämällä ohjeistuksia. Omaisuudenhallinnan tulee taas olla tarpeeksi ketterää, jotta sitä kyetään sopeuttamaan poliittisten päättäjien linjauksiin”, Männistö toteaa.
Omaisuudenhallintaan haetaan oppeja myös muista maista kansainvälisen toiminnan kautta.
”Itse pidän erityisen tärkeänä sitä, että pääsemme vertaamaan omia käytäntöjämme muiden samanlaisten organisaatioiden käytäntöihin - ja usein huomaamaan, että olemme kansainvälisesti ihan hyvällä tasolla”, kertoo Männistö. Myös kansainvälinen standardisarja (ISO 55000) antaa hyvän pohjan oman toiminnan kehittämiselle.
”Standardissa otetaan kantaa useaan asiaan, joita kaikki eivät edes miellä omaisuudenhallintaan kuuluvaksi, kuten uuden infran rakentaminen tai sidosryhmäsuhteet. Myös johtaminen ja osaaminen ovat merkittävänä osana standardia”, Männistö kertoo.
Väyläviraston omaisuudenhallinta on samalla kaikkien yhteisen omaisuuden hallintaa, sillä jokainen meistä käyttää väyliä.
”Hyvä omaisuudenhallinta takaa kansalaisille niin hyvät liikenneolosuhteet kuin sen, että verorahat hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Pidämme siis huolta yhteisistä tarpeista", Männistö summaa.
Lue myös
Pääjohtaja Wihlman: Toimiva väyläinfra palvelee yhteisiä tarpeita
Infran merkitys elinkeinoelämälle - toimintavarmuus ja kustannustehokkuus korostuvat
Kuka pääsee ja minne? - Toimiva infra takaa liikennejärjestelmän saavutettavuuden