Hyppää sisältöön

Infra mahdollistaa alueellisen junaliikenteen kehittämisen kohtuullisilla investoinneilla

Julkaistu 24.3.2022

Ratainfraa kehitetään jatkuvasti ja alueellinen junaliikenne on oiva tapa parantaa palveluiden saatavuutta sekä helpottaa ihmisten sujuvaa liikkumista niin kaupungin sisällä kuin kuntakeskuksesta toiseen. Alueellinen junaliikenne tukee myös kestävää liikkumista, mutta mitä sen toteuttaminen ja kehittäminen todellisuudessa vaatii?

Junia rautatieasemalla.

Väyläviraston on laatinut alueellisen junaliikenteen selvityksen yhdessä seitsemän eri alueen kanssa. Tarkastelussa mukana olivat yhteysvälit Liminka–Oulu–Ii, Seinäjoki–Vaasa, Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki, Äänekoski–Jyväskylä–Muurame, Uusikaupunki–Turku, Heinola–Lahti–Orimattila sekä Lappeenranta–Imatra.

Selvityksissä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen käyttäjäpotentiaalia, maankäytön tilannetta, infran kehittämistarpeita ja radan kapasiteettia. Alueelliselle junaliikenteelle tunnistettiin tutkituilla alueilla erilaisia rooleja.

"Erityisesti kaupunkiseuduilla seudun keskusten välillä tunnistettiin matkustajapotentiaalia", kertoo liikennejärjestelmän ja maankäytön asiantuntija Aimo Huhdanmäki Väylävirastosta.

Nykytilanteessa kuntien yleis- ja asemakaavat mahdollistavat tutkituilla alueille hyvin seisakkeiden rakentamisen sekä esimerkiksi asemien liityntäpysäköinnin kehittämisen. Valmiudet ja tahtotila tukea alueellista junaliikennettä maankäytön kehittämisellä ovat selkeästi useilla alueilla vahvistuneet.

Liikennöinti alkuun kevyillä infratoimenpiteillä

Selvityksessä jokaiselle yhteysvälille tehtiin alustava alueellisen junaliikenteen aikataulurakenne, jonka avulla arvioitiin tarpeelliset infrastruktuurin kehittämistoimenpiteet sekä niiden kustannusarviot. Selvityksessä tunnistettiin, että liikenteen aloitus maltillisella vuorotarjonnalla ei vaadi alueilta suuria ratainvestointeja ja että alueellista junaliikennettä on mahdollista sovittaa jo olemassa olevaan ratainfraan.

”Rakentamistarpeet ovat jokaisella alueella pääosin uusien matkustajalaitureiden sekä yli- tai alikulkujen rakentamista. Lahden seudulla ja Turku– Uusikaupunki-välillä toimenpiteeksi on ehdotettu myös nopeudennostoa, jolla voidaan saavuttaa muun muassa mainittua kilpailukykyä muihin kulkumuotoihin, kuten henkilöautoiluun nähden”, toteaa liikennejärjestelmän asiantuntija Maija Rekola Väylävirastosta.

Selvityksen perusteella alueellisen junaliikenteen aloittamisen infrakustannukset ovat arviolta 2,8 - 14,5 miljoonaa euroa. Ratainvestoinnit ovat kuitenkin vain osa alueellisen junaliikenteen kustannuksista. Jatkossa alueilla tarvitaankin lisää tietoa esimerkiksi alueellisen liikenteen järjestämisen kustannuksista sekä operoinnista.

Mahdollisuus maltilliseen vuorotarjontaan

Junien aikatauluja ei voida säädellä mielivaltaisesti, sillä radan liikennesuunnitteluun vaikuttaa suuresti se, millaiset ajankohdat kulkemiselle alueen infra mahdollistaa. Tähän vaikuttaa mm. rataosuuksien kohtaamispaikat ja kapasiteetti. Osalla tutkituista rataosuuksista on jo nykyisellään hyvin tiivis tavara- ja kaukojunaliikenne.

Selvitys kuitenkin osoittaa, että alueellisen junaliikenteen aloitus maltillisella vuorotarjonnalla ei vaatisi tarkastelussa mukana olleilta alueilla suuria ratainvestointeja kuten kaksoisraiteiden rakentamista. Alueesta riippuen alueellista junaliikennettä on mahdollista sovittaa nykyiseen liikennerakenteeseen 6-16 vuoroa yhteen suuntaan vuorokaudessa.

Vuoromäärien lisäys vaatisi toimenpiteestä riippuen 2 – 4 kalustoyksikköä. Raidekalusto on hyvin pitkäikäistä, ja sen käyttöikä on parhaimmillaan jopa 40 vuotta.

Tutustu julkaisuihin:

Lue myös: 

Pääjohtaja Wihlman: Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo epävarmuutta myös infra-alalle

Tierekisteri siirtyy historiaan - tervetuloa Tievelho

Sisääntulourakoilla helpotetaan uusien urakoitsijoiden pääsyä ratamarkkinoille

Väylänpidon perussuunnitelma julkaistu

Rautatieasemien lähialuekartat on uudistettu