.jpg/fda35486-918d-e74f-125a-6b8d50bcc542?t=1648118316417)
Tiedonhallinta on olennainen tukipilari Väyläviraston toiminnassa. Tiestötiedot ovat pohjana esimerkiksi sille, että väylänpitoa tehdään mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Tiestötietojen hallinnan näkökulmasta muutoksen tuulet puhaltavat maalis-huhtikuun vaihteessa, kun 1970-luvulta asti palvellut Tierekisteri siirtyy historiaan ja Tievelho otetaan käyttöön.
”Tierekisteri on Väyläviraston vanhimpia järjestelmiä, ja asiantuntijat ovat tottuneet hyödyntämään sitä laajasti. Sillä on paljon tunnearvoa. Uuden tiestötietojärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa uudenlaisia asioita, mutta muutokset eivät tapahdu kertarysäyksellä. Tavoitteena on tarjota entistä laadukkaampaa, ajantasaisempaa ja yhtenäisempää tietoa”, kertoo tiestötietojen asiantuntija Ilkka Aaltonen Väylävirastosta.
Uusi Tievelho on omalta osaltaan mukana toteuttamassa väylätiedonhallinnan visiota, jonka tavoitetila on väyläverkon digitaalinen kaksonen. Fyysisen väyläinfrastruktuurin virtuaalinen kopio mahdollistaa kattavan ja ajantasaisen tilannekuvan sekä historian ja ennustemallien hyödyntämisen toimintojen ohjaamisessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Myös omaisuudenhallinnan näkökulma on tärkeä: Tievelhon avulla on mahdollista luoda entistäkin tarkempi kokonaiskuva siitä, mitä omaisuutta Väylävirastolla on ja missä kunnossa se on.
”Tieto-omaisuuden – johon tiestötiedot kuuluvat olennaisena osana – merkitys kasvaa koko ajan ja sen tärkeys ymmärretään jatkuvasti paremmin. Infrastruktuuria tai sen tilaa ei voi täysimääräisesti hyödyntää ilman tietoa”, Aaltonen huomauttaa.
Miksi tiestötiedot ovat tärkeitä?
Tievelho sisältää tietoa valtion teistä, niihin liittyvistä rakenteista ja varusteista sekä liikennetiedoista. Maantielaki velvoittaa Väylävirastoa ylläpitämään ja hallitsemaan valtion tiestöön liittyviä tietoja.
”Tiestötiedot ovat kuitenkin ensisijaisesti meitä itseämme varten. Kun lähdemme tekemään mitä tahansa tiestöllä, ohjaa tieto sitä, mitä tehdään ja millä perusteella. Kaikki toimenpiteet suunnittelusta rakentamiseen, kunnossapitoon ja liikenteenhallintaan pohjaavat tiestötietoihin”, Aaltonen selvittää.
Tierekisteri on Aaltosen sanoin ollut ”monoliitti”, jota on vuosikymmenten aikana muovattu erilaisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tietorakenne on osittain vanhentunutta, eikä se vastaa nykyaikaisen tiedonhallinnan vaatimuksia.
”Siirtyminen uuteen järjestelmään ei silti tarkoita sitä, että kaikki tiedot olisivat sormia napsauttamalla uudella tasolla. Mutta Tievelho mahdollistaa sen, että tietorakenteet tukevat tulevaisuudessa väylänpidon prosesseja mahdollisimman hyvin”, Aaltonen korostaa.
Miten uusi tietojärjestelmä näkyy käyttäjälle?
Alan kansainvälisiin standardeihin tukeutuva Tievelho on Väyläviraston ensimmäinen järjestelmä, joka on rakennettu suoraan pilvialustalle. Allianssimallissa osapuolina ovat Väyläviraston lisäksi Ramboll, Sitowise ja Solita.
”Suurin muutos käyttäjälle on se, että tiestötietoja on jatkossa helpompi hyödyntää. Tievelhossa kaikki tiedon hyödyntämispalvelut ovat saman katon eli yhden käyttöliittymän alla. Näin asiantuntija voi keskittyä paremmin omaan ydintehtäväänsä”, Aaltonen sanoo.
Aaltonen nostaa Tievelhosta esille myös paikkatietokohtaisuuden. Sijaintitiedon hallintamalli monipuolistuu, ja järjestelmään voi tieosoitteen lisäksi kirjata kohteen todellisen sijainnin. Tämä mahdollistaa tieverkon digitaalisen mallintamisen tulevaisuudessa. Lisäksi sijaintitietojen yhtenäisyyden ansiosta myös eri tietojen yhdistely on helpompaa.
”Metatietojenkin hallinta nousee uudelle tasolle. Me tiedämme jatkuvasti enemmän siitä, missä ja milloin tieto syntyy ja kuka sitä tuottaa. Nämä tiedot halutaan myös tuoda järjestelmään. Näin loppukäyttäjän on helpompi ymmärtää tiedon alkuperä ja sen hyödyntäminen eri käyttötapauksissa”, Aaltonen toteaa.
Laaja kokonaisuus – muutos konkretisoituu vähitellen
Tievelho sisältää tiestötietojärjestelmän lisäksi myös eri väylämuotojen suunnitelma- ja toteumatietovaraston. Keskitettyyn ja asiantuntijoiden hyödynnettävissä olevaan tietovarastoon on sekä helppo viedä että ladata ja katsella aineistoja.
”Vasta pidemmän ajan kuluessa konkretisoituu, miten eri prosessit mukautuvat uuteen järjestelmään ja sen mahdollisuuksiin. Tavoitteena on saada jatkossa uusia ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja tietosisältöä käyttöön pienissä paloissa. Kokonaisuus on hyvin laaja” Aaltonen muistuttaa.
Lue myös:
Pääjohtaja Wihlman: Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo epävarmuutta myös infra-alalle
Infra mahdollistaa alueellisen junaliikenteen kehittämisen kohtuullisilla investoinneilla
Sisääntulourakoilla helpotetaan uusien urakoitsijoiden pääsyä ratamarkkinoille