Ajankohtaista

Ruoppaus- ja louhintatöiden sekä laivaliikenteen yhteensovittaminen vaatii päivittäistä koordinointia

Laivaliikennettä ja ruoppaskalustoa meriväylällä

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt tapahtuvat keskellä vilkasta laivaliikennettä. Kysyimme urakoitsija Terramaren liikennekoordinaattori Jaakko Kurttilalta, miten töiden ja laivaliikenteen yhteensovitus tapahtuu.

-Ruoppaus ja louhintatöiden yhteensovittaminen on alkanut jo suunnitteluvaiheessa. Silloin on määritelty pelisäännöt esimerkiksi siitä, miten paljon ja millä tavoin väylä saa olla kerralla rajoitettuna ja missä läjityskalusto saa liikkua. Nämä suunnitelmat luovat hyvän pohjan tarkemmalle yhteensovittamiselle, kertoo Kurttila.

Työnaikainen yhteensovittaminen kulkee pääsääntöisesti muutaman viikon jaksoissa, jota tarkennetaan päiväkohtaisilla tai jopa reaaliaikaisilla tiedotteilla. Yhteensovittamisen on käytännössä tiedonsiirtoa, keskustelua ja varautumista. Työn tavoitteena on, että laivaliikenne sujuu hyvin ja turvallisuustaso säilyy korkeana. 

Väylällä riittää kuhinaa

Vuosaaren satamalla on pitkä ja paikoitellen kapea sisääntuloväylä, johon kohdistuu parhaimmillaan parisenkymmentä kauppalaivan tuloa ja lähtöä päivässä.

– Ilman kesäajan vilkasta huviveneliikennettäkin, väylällä riittää kuhinaa. Siksi on tärkeää, että yhteistyö ja tiedotus urakoitsijan ja alusliikenteen välillä toimi, kuvailee Kurttila.

Lisäksi Vuosaaren sataman ja väylän läheisyydessä on paljon kesämökkejä ja Natura-alue. Tämän vuoksi työvaiheet on sijoiteltu sellaisiin vuoden- ja kellonaikoihin, että niistä olisi mahdollisimman vähän häiriötä alueella asuville tai alueen eläimistölle. 

Kurttilan mukaan urakoitsija on myös pilotoinut alueella uutta hiljaisempaa tekniikkaa ja jo aiemmin siirtynyt biohajoaviin öljyihin ja rikittömiin polttoaineisiin.

Poralautta ei voi väistää laivaa

Kurttilan mukaan louhintaan käytettävä poralautta ja työn tekninen luonne ovat sellaisia, ettei lautta voi väistää laivaliikennettä kesken louhintakentän valmistelun. Siksi väylä joudutaan osittain sulkemaan poralautan operointialueella. Räjäytykset ajoitetaan niin, ettei laivoja ole lähettyvillä. 

– Paineisku ei vahingoittaisi laivaa, mutta konemestarilla saattaisi mennä haalarit vaihtoon, Kurttila kuvaa.

Vuosaaren urakalle ominaiset riskit liittyvät poikkeuksiin, joita työskentely aiheuttaa väylän ja sataman käytölle. Väylä voi olla rajattu normaalia kapeammaksi tai työyksiköiden valot voivat haitata merimerkkien näkyvyyttä pimeässä. Kolarit ja matalikot kuitenkin vältetään kommunikoinnin toimiessa.

– Lisäksi merenkulussa on myös aina läsnä esimerkiksi luonnonolosuhteista johtuvia vaaratekijöitä, muistuttaa Kurttila.

Viikoittaiset liikennepalaverit ohjaavat yhteensovitusta

Urakan ja alusliikenteen yhteensovittamisesta vastaa liikennekoordinaattori. Varsinainen koordinoija ei ole kuitenkaan Kurttilan mukaan vain yksittäinen henkilö, vaan useamman tahon muodostama maanantai-instituutio – Liikennepalaveri.

Liikennepalaverissa ovat edustettuina mm. luotsit, VTS (alusliikenneohjaajat), rakennuttajia, rakennusvalvoja ja urakoitsija. Palaverissa käydään läpi urakoitsijan lähiajan suunnitelmat ja tarvittaessa päätetään toimivimmasta tavasta yhteensovittaa työt laivaliikenteeseen. Liikennepalaverien rikkaus on toimiva keskustelu ja tarvittavien osapuolten kattava edustus. 

Toinen tärkeä koordinoinnin muoto on VTS:n päivittäinen työ. Alusliikenneohjaajat toimivat käytännön tasolla koordinaattoreina, jotka huolehtivat väylän käyttäjien ja työyksiköiden välisestä tiedonkulusta ja liikenteen turvallisuudesta. 

Urakoitsijan päivittäisissä tilannepäivityksissä esitellään projektin sen hetkiset työvaiheet ja korostetaan väylän käyttäjien näkökulmasta hyödyllistä informaatiota: työyksiköiden operointialueita, operoinnin vaikutuksia väylän käyttäjiin ja väylälle asetettuja rajoituksia.

Kurttila kokee, että vesirakentaminen on erityisen mielenkiitoinen osa rakennusalaa. Alalla yhdistyvät rujon teollisuuslaitostyön elementit, kauniit maisemat ja vaihteleva merisää. 

-Työntekijät tekevät tarkkuutta vaativaa, konkreettisen jäljen jättävää työtä, vaikka itse tekeminen perustuu ”perstuntumaan” ja kaivuumonitorin tulkintaan. Kun ollaan tekemisissä sään ja vedenalaisen maailman kanssa, ei yllätyksiltä vältytä. Siksi työsuunnitelmia joudutaan muokkaamaan lähes päivittäin, Kurttila toteaa. 
 

Seismologian instituutti hyödyntää Vuosaaren räjäytysdataa

Väylävirasto, Helsingin Satama Oy sekä Terramare Oy toimittavat Seismologian instituutille tietoja Vuosaaren vedenalaisista räjäytystöistä.

– Räjäytystietojen avulla arvioidaan seismisen asemaverkkomme sekä Helsingin kaupungin tilaaman seismisen verkon paikannustarkkuutta. Vuosaaressa tehtävät räjäytykset ovat erinomaista aineistoa tähän tarkoitukseen, kertoo Tuija Luhta Seismologian instituutista.

Instituutti kerää parhaillaan räjäytystietoja koko Suomen alueelta. Tietoja käytetään Seismologian instituutin suorittaman Suomen alueen seismisen monitoroinnin laaduntarkkailuun ja kehittämiseen.

– Tiedot ovat tässä vaiheessa vain omassa käytössämme. Mikäli saamme kattavan määrän tapauksia, joiden julkaisemiseen saamme luvan, teemme niistä yliopiston avoimen tieteen edistämispolitiikan mukaisesti avoimen tietoaineiston, Luhta lisää.

Vedenalainen räjäytys

Kuva: Boskalis Terramare

Louhinta- ja ruoppaustyöt edistyvät

Näin Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan ruoppaus- ja louhintatyöt edistyvät. Lokakuun lopussa hankkeen valmiusaste louhintojen osalta on 19% ja ruoppauksen osalta 45%.

Infograafeja hankkeen valmiusasteesta lokakuun 2020 lopussa.

Louhinnat Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeessa syksyllä 2020

Louhinnat Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeessa alkoivat viikolla 38. Louhintatyö sisältää räjäytyksiä, joiden aikana uiminen ja sukeltaminen on kiellettyä.

Räjäytysten ajankohdasta tiedottamiseksi on perustettu WhatsApp-lista, jonne esimerkiksi lähialueiden mökkiläisiä, vesilläliikkujia ja alueella sukeltavia suositellaan liittymään.

Tilaa viesti räjäytyksistä
 

Ennakkotarkkailut osoittavat ruoppausten vaikutukset pohjaeläimistöön vähäisiksi Vuosaaren meriläjitysalueella

Vuosaaren alueella tehtiin ruoppaustöitä myös vuosina 2003-2008. Vuosaaren meriläjitysalueelta toukokuussa 2020 otettujen ennakkotarkkailujen pohjaeläinnäytteidenperusteella alueen pohjaeläimistö on toipunut 2000-luvun alussa tehdyistä ruoppausmassojen läjityksistä. Liejusimpukoiden pehmytkudoksesta määritettyjen orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet lähtivät heti laskuun edellisen satamahankkeen jälkeen ja pitoisuudet ovat laskeneet edelleen. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien voidaan katsoa olevan alhaisella tasolla. 

Kevään 2020 mittauksissa läjitysalueella esiintyi syville pohjille tyypillinen pohjaeläimistö. Valtalajeina esiintyivät liejuputkimato Marenzelleria ja liejusimpukka. Muuta lajistoa oli pohjan hyvää tilaa kuvastava herkäksi lajiksi luokiteltu valkokatka ja hapettomille olosuhteille herkkä okamakkaramato. 

Liejusimpukkamatoa käytetään indikaattorina myös haitallisten aineiden (TCB-yhdisteet, organitinat) osalta, eikä haitallisia aineita ennakkotarkkailujen mukaan ole läjitysalueen pohjaeläimistöstä löytynyt vähäisiä määriä suurempia määriä.  

Läjitysalueen ympäristön liejusimpukoissa ei havaittu PCB-yhdisteitä. Organotinoista havaittiin vähäisiä määriä tributyyli- (TBT) ja trifenyylitinaa (TPhT) sekä TBT:n hajoamistuotteita dibutyyli (DBT) ja monobutyylitinaa (MBT). 

Alueelta kerättyjen sedimenttinäytteiden osalta PCB-yhdisteitä ei myöskään havaittu. Pohjasedimentissä havaitut organotinayhdisteiden pitoisuudet ovat alhaiset, muutamia yksittäisiä näytepaikkoja lukuun ottamatta.  

Ennakkotarkkailujen perusteella voimme odottaa, että vastaava palautuminen tapahtuu myös tämän läjityksen jälkeen. 

Tämä juttu on julkaistu hankkeen syyskuun  uutiskirjeessä (2/2020). Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta.

Kahmari kauhoo toimivampaa satamaa Vuosaaressa

Lue Helsingin kaupunkiympäristön juttu Vuosaaren meriväylän ja satama-hankkeen syventämishankkeesta.

Huomio veneilijä! Vältäthän uistelua ja kalastusta läjitysalueella

Läjitysalueella operoi hinaajia, proomuja ja mittausveneitä, joiden ohjailu on rajoitettua. Vältä läjitysalueella uistelua tai muuta kalastusta turvallisuussyistä, avovesikausina 2020-2021, ympäri vuorokauden. 

Oheisessa kartassa näet läjitysalueen sijainnin ja proomureitin. Proomut kuljettavat ruoppausmassoja läjitysalueelle.

Läjitysalue ja proomureitti kartalla

Voit myös tarkistaa työkaluston reaaliaikaisen sijainnin karttapalvelustamme.

Turvallista veneilyä!

Lisätietoja:
Terramare Oy
Väylätyöliikennekoordinaattori
Jaakko Kurttila
puh. 050 353 7253

Turvaetäisyydet ja liikkuminen veneväylillä

Meriväylä ja satama ovat rakentamisen ajan normaalisti meriliikenteen käytössä. Työkohteen läheisyydessä uiminen ja sukeltaminen on kuitenkin kielletty, ja veneilijöiden tulee pitää työkalustoon turvallisuussyistä vähintään 150 metrin varoetäisyys. 

 

"Veneilijöiden ja väylällä työskentelevien turvallisuus on ensisijaisen tärkeää ja siksi Vuosaaren sataman ja väylän läheisyydessä liikkuvia pyydetään kiinnittämää erityistä huomiota varoetäisyyksiin ja kiertämään työyksiköt mahdollisimman kaukaa." kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri. 

 

Huomaathan veneillessäsi alueella, että merkitty veneväylä kiertää satama-altaan. Oikaiseminen satama-altaan läpi aiheuttaa riskin veneilijöille, työkoneille ja laivaliikenteelle. Noudatathan siis turvallisuutesi vuoksi virallisia veneväyliä (ks. kartta)”, muistuttaa Helsingin sataman työalueen projektipäällikkö Tero Sievänen. 

 

Noudatathan kaikkien turvallisuuden takaamiseksi veneillessäsi virallista, työmaa-alueen kiertävää väylää. 

 

Karttakuva virallisesta työmaa-alueen kiertävästä veneilyreitistä

Kiinteistöjen louhintakatselmuksia juhannusviikolla

Urakoitsija aloittaa louhintakatselmukset louhintakohteiden vaikutuspiirissä oleville kiinteistöille juhannusviikolla (vk 25). Katselmukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. 

Ruoppaustyömaalla tapahtuu

Ruoppaustyöt Vuosaaressa aloitettiin 1.6., kun ruoppaaja Kahmari 2 kaivoi ensimmäisen proomullisen maa-ainesta ja toimitti lastin meriläjitysalueelle. Ennen varsinaisten kaivuutöiden aloitusta viereisen voimalaitoksen vedenottotunnelin suojaksi asennettiin silttiverho estämään mahdollisen samentumisen vaikutuksia.

Urakkakokonaisuuteen kuuluu Vuosaaren meriväylän ja sataman syventäminen kahdella metrillä, 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen sekä olemassa olevien väylämerkkien siirtämistä. Kesän ja syksyn 2020 aikana tehdään satama-altaan ruoppaustöitä. Väylälle siirrytään ruoppaamaan syksyllä, jolloin myös vedenalainen louhinta astuu kuvaan. Satama-altaassa tehtävä louhintatyö suoritetaan vuoden 2021 avovesikauden aikana. Väylää koskevat ruoppaustyöt on suunniteltu aloitettavan sataman läheisyydestä. Niiden kanssa edetään kohti etelää talven tuloon asti. Väylätöitä jatketaan myös seuraavana avovesikautena.

Syksyllä 2020 alkavista räjäytyksistä tiedottamista varten tullaan perustamaan WhatsApp-ryhmä, josta tulemme viestimään tarkemmin hankesivustolla ja Facebookissa.

Tällä hetkellä työmaalla operoivat seuraavat työyksiköt:

Päätyöyksikkö, ruoppaaja Kahmari 2, lastaa hinattavaa proomua

Päätyöyksikkö, ruoppaaja Kahmari 2, lastaa hinattavaa proomua

Lastialukset kuljettavat maa-ainekset Vuosaaren meriläjitysalueelle

Lastialus kuljettaa maa-ainesta Vuosaaren meriläjitysalueelle

Lastialus hinauksessa Vuosaaren meriläjitysalueelle.

Lastialus hinauksessa Vuosaaren meriläjitysalueelle

Hinaaja Halli avustaa työmaalla.

Halli-hinaaja

Mittavenettä käytetään merenpohjan kartoittamiseen.


Mittavenettä käytetään merenpohjan kartoittamiseen

Yleisötilaisuus 18.5. klo 17-18

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeen yleisötilaisuus järjestetään Facebook Live -lähetyksenä 18.5.2020 klo 17-18.​

Poikkeusoloista johtuen yleisötilaisuus järjestetään virtuaalisesti. Kesäkuussa käynnistyvää hanketta esittelevät Väylän, Helsingin sataman, Rambollin sekä urakoitsijan edustajat.​

Kysymyksiä hankkeeseen liittyen voi esittää tilaisuuden chatissa. Voit myös lähettää kysymyksiä etukäteen Facebook-sivulla.  Kysymyksiin vastataan tilaisuuden aikana.​

Liveä pääsee seuraamaan Facebook-sivumme kautta. Tykkää siis sivustamme, niin et missaa lähetystä! Tervetuloa mukaan maanantaina 18.5. klo 17:00!

Katso esittelyvideo hankkeesta

Katso hankkeen esittelyvideo Väyläviraston You Tube -kanavalta.

Karttapalvelussa voit seurata työkaluston liikkeitä ja jättää palautetta

Karttapalvelun avulla näet, mitä väylällä ja työkohteissa tapahtuu. Palvelun avulla esimerkiksi veneilijöiden on helppo seurata työkaluston liikkeitä. Näet kartalla työkohteet, urakka- ,ruoppaus- ja läjitysalueet sekä työnaikaiset poikkeusjärjestelyt, kuten poistetut merimerkit (turvalaitteet). Karttapalvelun kautta voit jättää myös palautetta. 

Karttapalvelu osoitteessa: https://maps.ramboll.fi/vuosaari

Ympäristövaikutuksia seurataan monin eri menetelmin

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeen ympäristötarkkailut toteuttaa vedenlaadun ja mittausteknologian asiantuntija Luode Consulting Oy. Ympäristötarkkailut ovat tärkeässä roolissa ympäristön tilan seurannassa hankkeen aikana ja sen jälkeen. 

Toukokuun alussa valmistuivat ennakkotarkkailut, joilla selvitettiin ympäristön nykytilaa ennen ruoppauksen alkamista. Ranta-alueella tehtiin mm. kalojen elinolosuhteita selvittäviä elinympäristö- ja kutualueselvityksiä. Avomerellä sijaitsevalta meriläjitysalueelta sekä sen lähistöltä otetuista sedimenttinäytteistä analysoitiin laboratoriossa pohjan haitta-aine- ja raskasmetallipitoisuuksia.

- Haitta-aineita analysoidaan myös simpukkanäytteiden avulla. Niistä mitataan erityisesti jo yli 10 vuotta sitten kielletyn eliönestoaineen TBT:n pitoisuuksia. Olemassa olevalta läjitysalueelta ja sen läheisyydestä on otettu myös pohjaeläinnäytteitä, joiden perusteella saamme tietää, mitä eri lajeja ja minkälaisia määriä pohjaeläimiä hankealueella elää tällä hetkellä, kertoo Antti Lindfors Luode Consulting Oy:stä.

Kun ruoppaukset käynnistyvät, alkaa hankkeen työnaikainen tarkkailu, joka sisältää mm. työalueen ympäristön veden sameuden seurantaa. Sameutta seurataan optisella läpivirtauslaitteistolla sekä veden pintakerroksesta että eri syvyyksistä. Apuna käytetään myös satelliitti- ja dronekuvia. Lisäksi hankealueelta otetaan biologisia ja kemiallisia vesinäytteitä tietyin väliajoin. Aina, kun alueella kuljetaan, tarkkaillaan myös mm. roskaantumista.

Ympäristötarkkailut tulevat jatkumaan myös hankkeen valmistumisen jälkeen mm. vedenalaisen luonnon muutosten osalta.

Hankkeen Facebook-sivu avautunut

Voit seurata hanketta nyt myös Facebookissa. Klikkaa tästä hankkeen Facebook-sivuille. Tiedotamme hankkeen ajankohtaisista asioista ja muun muassa tarvittavista poikkeusliikennejärjestelyistä sekä Facebookissa että tällä verkkosivulla. 

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistä esitellään Venemessuilla 7-16.2.2020 Messukeskuksessa

Venemessujen vieras, piipahda Väylän pisteellä ja nappaa mukaasi hanke-esite. Väylän pisteen löydät osastolta 7a140. 

 

 

Tulevia rakennustöitä koskeva markkinainfotilaisuus järjestettiin Helsingin satamassa 11.12.2019

Väylä, Helsingin Satama Oy ja Helsingin kaupunki järjestivät yhteisen markkinainfotilaisuuden alan urakoitsijoille. Tilaisuudessa esiteltiin Vuosaaren meriväylän ja sataman syventämisen sekä Hernesaaren itärannan edustan merialueen tulevia rakennustöitä. Rakennusurakat on tarkoitus kilpailuttaa talven aikana ja työt käynnistää alkukesästä 2020.

 Tutustu tarkemmin rakennustöiden sisältöön esityksistä/More about the projects:

Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille/ Thank you for participating!