Infratyömailla on monenlaisia vaaroja: isoja työkoneita, vauhdikasta liikennettä, vaativia maasto-olosuhteita ja teräviä työkaluja. Koska vaaroja piisaa, niiden ehkäisyyn tarvitaan kaikki mahdolliset keinot. Mitä jos suuntaisimme katseemme varjojen lisäksi valoon?
”Virheiden etsimistäkin tärkeämpää on löytää positiivisia esimerkkejä työmailta. Tällaisia voivat olla muun muassa uudenlaiset ideat tai muut hyvät turvallisuushavainnot”, kertoo työturvallisuuden asiantuntija Risto Lappalainen Väylävirastosta.
Lappalaisen mukaan positiivisuus ei ole höttöä, vaan raudanluja keino säästää henkiä ja vähentää onnettomuuksia. Tämä väite ei ole tuulesta temmattu. Pelkkien moitteiden kuuleminen on raskasta, joten kehuja ja kiitoksia kannattaa viljellä aina, kun niille on peruste. Myönteinen näkökulma voi ennen kaikkea parantaa ilmapiiriä. Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä negatiivistenkin asioiden esilletuominen on kivuttomampaa.
”Pelko ja salailu eivät ole turvallisen työmaan tunnusmerkkejä. Jotain voi olla pielessä, jos työntekijät pelkäävät kertoa esimerkiksi läheltä piti -tilanteista pomolleen tai työkaverille. Turvallisuuden kehittäminen on paremmin mahdollista silloin, kun tieto kulkee avoimesti”, Lappalainen toteaa.
Avoimuus voi kannustaa myös esittämään kysymyksiä ja pyytämään tarkennusta epäselviin ohjeisiin. Virheisiin keskittyvässä ilmapiirissä työntekijä ei välttämättä uskalla kysyä hänelle annetuista ohjeista, sillä hän saattaa luulla kysymystä hassuksi. Isommassa joukossa tämä ilmiö voi olla yleisempää.
”Turvallisuuden suhteen ei ole hassuja kysymyksiä. Aina kun jokin asia mietityttää, kannattaa avata suu ja kysyä”, Lappalainen kannustaa.
Miten kesä 2021 on mennyt työturvallisuuden näkökulmasta?
Mennyt kesä alkaa olla paketissa, mutta tarkkoja turvallisuuslukuja infratyömaiden työtapaturmista saadaan vielä odottaa lokakuuhun asti. Työnteko ei myöskään lopu kesään, sillä jopa päällystystöitä tehdään lähes talven kynnykselle saakka.
”Alustavien lukujen perusteella näppituntuma on sellainen, että työmailla onnettomuuksia ja tapaturmia on tapahtunut pitkälti saman verran kuin lähivuosina”, Lappalainen toteaa.
Viime vuosina tie-, rata- ja vesiväyläkohteilla työtapaturmia on sattunut vuodessa noin 70–100 kappaletta. Vaaratilanteita on ollut noin 200 kappaletta per vuosi. Suurin osa työtapaturmista on lieviä. Vain hyvin pieni osa onnettomuuksista aiheuttaa pidempiä poissaoloja tai kuolemia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei onneksi tapahdu Väyläviraston infratyömailla edes joka vuosi.
”Jokainen pienikin työtapaturma on liikaa ja teemme jatkuvasti työtä niiden ehkäisemiseksi. Siksi kaikkien turvallisuuspoikkeamien raportointi työmailta on tärkeää”, Lappalainen sanoo.
Lappalainen on myös itse käynyt kesän aikana useilla työmailla ympäri Suomen. Miltä siellä tekeminen on näyttänyt?
”Työmailla on vallinnut hyvä yhdessä tekemisen meininki. Olen käynyt rakentavia keskusteluita urakoitsijoiden kanssa esimerkiksi Väyläviraston ohjeista. Näitä huomioita käytämme ohjeiden päivittämisessä”, kertoo Lappalainen.
”Ohjeet on tehty tukemaan turvallista työskentelyä. Siksi on tärkeää saada palautetta kentältä siitä, mikä toimii ja mikä ei”, Lappalainen sanoo ja jatkaa: ”Toki ohjeiden noudattamisen lisäksi tarvitaan myös ihan perushyvää tekemistä. Jo pelkällä huolellisuudella ja keskittymisellä pääsee pitkälle turvallisuudessa.”
Lue myös
Maanteiden kunnossapidon pitkä kuuma kesä
Ennätysvilkas, työntäyteinen ja kuuma - tienpidon kesä kolmen ELY-keskuksen alueella