Hyppää sisältöön

Turvalaitteet varmistavat junien kulkua nyt ja tulevaisuudessa

Julkaistu 25.3.2021

Radan turvalaitteilla tarkoitetaan niitä järjestelmiä ja laitteita, joiden ohjaamana junat kulkevat paikasta toiseen. Väylävirastolla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, joissa uusitaan turvalaitteita. Lisäksi Digirata-hanke pyrkii varmistamaan, että Suomen turvalaitteet vastaavat liikenteen tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Rautatie ja turvalaitteita.

Auton ratissa kuljettaja valitsee itse, minne hän ajaa ja milloin hän sinne menee. Junien liikkumista taas valvovat liikenteenohjaajat, jotka muodostavat junille reittejä paikasta toiseen.

”On tärkeää, että reitti varataan vain yhdelle junalle kerrallaan. Kun reitti on varattu, käännetään vaihteet ohjaamaan oikeaan paikkaan”, sanoo projektipäällikkö Vesa Ruohomäki Väylävirastosta.

Ruohomäki sanoo, että rautateillä tarvitaan turvalaitteita, jotka valvovat, että kulkutie on oikeasti käytössä vain yhdelle junalle kerrallaan. Kun juna on kulkenut kulkutien loppuun, kulkutie purkautuu. Seuraavalle junalle asetetaan taas uusi kulkutie.

Kun kulkutie on varmistettu, junan kuljettaja näkee opasteista, että nyt saa mennä. Lupa varmistetaan myös teknisesti. ”Junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteet eli baliisit välittävät tiedon asetinlaitteen määräämästä opasteesta junan järjestelmälle. Jos kuljettaja ajaa 'päin punaisia', JKV pysäyttää junan”, Ruohomäki toteaa.

JKV valvoo myös junan suurinta sallittua nopeutta ja huomauttaa kuljettajaa ylinopeudesta. Jos kuljettaja ei reagoi huomautukseen, juna jarruttaa automaattisesti. JKV varmistaakin kuljettajan työtä ja minimoi inhimillisen virheen mahdollisuuden.

Junaliikenteen sujuvuutta vahtivat myös liikenteenohjaajat. He valvovat kehittyneen automatiikan toimintaa ja junaliikenteen isoa kuvaa. Poikkeustilanteissa ohjat pitää välillä ottaa koneelta ja tehdä päätöksiä itse. Näin voi käydä esimerkiksi, jos turvalaitteisiin tulee vikoja.

Turvalaitevika viivästytti junaliikennettä

Toisinaan uutisissa ja junien kuulutuksissa sanotaan, että turvalaitevika viivästytti junaliikennettä. Mistä silloin on kyse?

Turvalaitteet mahdollistavat junaliikenteen ohjaamisen, mutta nimensäkin mukaisesti niiden ensisijainen tehtävä on varmistaa turvallisuus. Jos jokin turvallisuusehto ei toteudu, vaikkapa vaihteen asentoa valvova anturi ei anna oikeaa tietoa, asetinlaite ohjaa järjestelmän turvalliseen tilaan. Yleensä tämä tarkoittaa, että junille ei anneta lupaa liikkua.

”Tällöin liikenne häiriintyy. Häiriön vaikutusta pahentaa se, että suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Silloin kiertoteitä vikaantuneen paikan ohi on mahdoton järjestää”, Ruohomäki kertoo.

Ratahankkeista apua

Väylävirasto pyrkii tekemään junaliikenteestä vielä nykyistäkin turvallisempaa ja sujuvampaa esimerkiksi erilaisten hankkeiden avulla. Hankkeissa rakennetaan esimerkiksi kaksoisraiteita, parannetaan rataa muuten tai otetaan käyttöön uusia turvalaitteita. Tällä hetkellä esimerkiksi Oulussa, Kokkolassa, Kuopiossa ja Joensuussa on käynnissä hankkeet, joissa turvalaitteita parannetaan.

Ja sitten on myös monivuotinen jättihanke, joka kulkee nimellä Digirata.

”Iso visiomme on digitalisoida rautatieliikenne Suomessa. Rataverkolla on paljon 1950- ja 60-luvuilta lähtöisin olevaa teknologiaa, joka pitäisi uudistaa”, sanoo projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastosta.

Digiradan taustalla on yhteiseuroppalaisen ETCS-järjestelmän (European Train Control System) soveltaminen Suomeen. ETCS-järjestelmän voi toteuttaa useilla eri tasoilla. Suomessa on valittu taso, jossa radanvarren näkyviä opastimia ei jatkossa enää tarvita, vaan juna saa liikkumislupansa asetinlaitteelta radioviestillä. Juna myös raportoi itse sijaintinsa radioteitse. Digirata paitsi korvaa ikääntyvän JKV-kulunvalvontajärjestelmän, se myös mahdollistaa kapasiteetin lisäämisen rataverkolla. Lisäksi häiriöistä olisi mahdollista palautua nykyistä ripeämmin.

"Uudenlaisissa järjestelmissä voidaan rajata häiriön vaikutukset paikallisemmaksi. Tämä on suuri etu", Lehtola toteaa. Matkustajien lisäksi kehityksestä hyötyy myös ympäristö. Uuden järjestelmän avulla raideliikenteestä voidaan saada nykyistäkin ympäristöystävällisempää.

Digirata-hankkeessa on meneillään valmisteluvaihe. Suomi aikoo hakea EU:lta 85 miljoonan euron tukea Digirata-hankkeelle vuosille 2020–2026 osana koronaelvytyspakettia. Lue lisää Digiradasta.

Lue myös

Pääjohtaja Wihlman: Turvallisuus koskee kaikkia ja kaikkea

Esittelyssä Väyläviraston uusi turvallisuusjohtaja Heidi Niemimuukko

Sata vuotta sitten pärjättiin yhdellä liikennemerkillä

Inhimillisyys on projektipäällikön salainen ase

Syventäviä verkkokursseja riskienhallinnan ja turvallisuuspoikkeamien hallintaan


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta